Uusi testamentti ei opeta kymmenyksistä. Joten se joka pitää kymmenyksiä käskyn vertaisena, hänen on velvoite noudattaa muitakin VT:n käskyjä. Eikä edellyttää muilta näitä asioita, jos itsekään ei niitä muita säädöksiä noudata. Eikä myöskään opettaa niin.

Kymmenysasia on ihan pätevää, kuten Raamattu opettaa. Mutta myös kaikki muutkin VT:n opetusasiat ovat yhtä päteviä. Kymmenykset annettiin temppeliin ja papeille. Nyt ei ole ns. temppeliä, johon ne annetaan. Uuden testamentin seurakunta ei ole sellainen temppeli kuin Israelissa oli. Ja ei seurakunta ole korvannut Israelia.

Kymmenykset maksettiin sadosta, käden tuotteista. Se oli materiaa, karjaa, maan tuotteita. Ei rahaa.

Uusi testamentti osoittaa että rahaa annettiin vain vapaaehtoisina almuina. Ei kymmenyksinä.

Rahaa myös verotettiin silloin. Mutta ei koskaan materiaa, karjaa ja muita tuotteita. Käden tuotteet oli tavallaan koskemattomia uusia ja parhaita esikoistuotteita, jolloin ne sopi edelleen käytettäväksi, myytäväksi, kymmenyksiksi. Kymmenyksillä mm. ruokittiin pappeja, puetettiin ja ylläpidettiin temppeliä ja sen kalustoa. Ei ollut rahaa, ja sillä olisi menty ostamaan temppeliin tarvikkeita ym. Kymmenykset oli uniikkeja asioita, suoraan tuottajalta. Ei pankin ja välikäsien kautta.

On ihan ok, antaa 10% itse viljellyistä perunoista, vihanneksista, marjoista, itse keräämistä sienistä jne.. niin sen pitäisi ollakin. Tai jos jollakin on tehdas, niin antaa 10% sen tuotteista jakoon temppeliä varten, ja niitä jotka siinä palvelee (elatukseksi). Mutta tämä asia ei ole velvoite kenellekään, joka ei muuta VT:N asiaa noudata (esim. pukeutumiskoodia, hiustyyliä, puhtaussäädöksiä, kosher-ruokavaliota, sapatteja, parranpitämistä jne..).

Sillä se koskee ensijassa israelilaisia, ja niitä jotka muutenkin elää Tooran (opetuksien) mukaan. :)