Infoa: En vietä joulua vakaumukseni vuoksi, koska olen jättänyt pakanakristilliset perinteet elämästäni pois ja siirtynyt messiaanisen uskon lähtökohdille. Messiaanisilla juutalaisilla ja pakanoilla on vain kaksi yhteistä juhlaa, pääsiäinen [Pesach] ja helluntai [Šavuot] (kumpikin juhla erikseen suunnilleen samoihin aikoihin ajoittuvasti). Messiaaniset juutalaiset eivät vietä siis pakanakristillisesti joulua ollenkaan, eikä uuden vuoden juhla [Rosh HaShana] sijoitu joulu-tammikuulle, vaan syyskuulle. Juutalaisessa kalenterissa myös pääsiäinen [Pesah] on hieman eri ajankohdassa, kuten helluntaikin [Sivan], kuten viikon seitsemäs [Sapatti] päiväkin on eri kuin pakanallisessa maailmassa, ja sen merkitys on todella paljon laajempi. Eli olen siis siirtynyt messiaaniseen uskoon, sanoutunut irti pakanauskonnollisesta maailmankatsomuksesta ja perinteistä [pakana=jumalaton].

Juutalaisuudessa on siis pääsiäistä vietetty paikallaan Vanhassa Liitossakin Mooseksen ajoista lähtien, eli pääsiäisellä on siksikin erittäin pitkät historialliset perinteet. Pääsiäisjuhlat eivät johdu juutalaisilla Messiaan ristinkuolemasta, vaikka se onkin pääsiäisen täyttymys. He viettävät pääsiäistä Vanhan Liiton muistona, sekä messiaaniset juutalaiset viettävät sitä sekä Vanhan ja Uuden Liiton tavan mukaan. Pakanakristillinen maailma viettää juhlia, joista on pudotettu Vanhan Liiton muistot ja juhlat pois, ja niitä korvaa juhlat, joihin on solutettu uskonnollisuutta maailman juttujen sekaan, niillä siis ei ole juutalaista ja juutalaismessiaanista juurta mitenkään. Raamattu sanoo että ensin juutalaisille, ja sitten vasta muille kansoille.

On myös olemassa kristittyjä juutalaisia, eivät siis tunnustaudu messiaanisiksi, mahdollisesti kasvatuksen tai tietämättömyyden tähden (siis erittelen nämä sanat selkeästi toisistaan). Messiaaninen usko tarkoittaa sellaista uskoa, joka oli ennenkuin perustettiin kristinuskonto ja kirkko, se siis oli Pyhän Hengen ja Jeesuksen asettamien juutalaisten opetuslasten ja apostolien johtama hengellinen liike, sellaisena kuin Raamattu sen ilmoittaa. Siinä ohessa kuitenkin messiaaniset pitivät edelleen juutalaisista juhlistaan kiinni, kuten happamattoman leivän ja sapatin juhlista, he eivät siis todellakaan hyljänneet historiaansa ja identiteettiään. Kristinusko taas on lähtenyt pakanoista liikkeelle, ja he ovat sitten perustaneet pakanakirkon (johon voi kuulua jumalaton=pakana), ja muuttaneet ajat, käytännöt, (jopa Raamatunkin) perinteet ja kieltäneet Vanhan Liiton juhlaperinteet ja juutalaisen identiteetin juutalaisilta pelastuneilta. 

Tästä asiasta voisi tehdä kartan, laittaa kaksi erilaista karttaa esille. Tyypillisen nykyajan kristinuskon kartan ja messiaanisen uskon kartan, sellaisen kuin se oli Uuden Liiton alussa. Näkisimme rinnakkain vertailussa, että lähes kaiken rinnalle on asetettu toisenlainen versio, joka edustaa pakanallisuutta, eikä olekaan enää sellaista, mikä on alkuperäistä ja absoluuttista. Esimerkiksi on olemassa kaksi erilaista kastetoimitustapaa. On kaksi erilaista parisuhdetta. On Raamattu, joka poikkeaa aidosta Jumalan ilmoituksesta, on tehty Pyhästä Hengestä myytti, eikä voimallista persoonaa. Messiaalla on kaksi nimeä, on kaksi Pyhäpäivää, on kaksi viikon viimeistä päivää. On kaksi uutta vuotta, juutalainen ja pakanakristillinen, ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka ja mennä syvemmälle näiden asioiden penkomisessa. Et voi valita kummastakin kartasta palasia, vaan valita kokonaan toisen ja hyljätä toisen kokonaan. Kumman karttapiirustuksen mukaan sinä tahdot elää, jos näkisit sellaiset edessäsi?

Juutalaisuus on kaiken hengellisen elämän alku ja juuri. Israel on se puu, jossa jokainen uskova on oksastettuna. Moni uskova ja kirkkokunta on vuosisatojen aikoina tähän päivään asti tuhonnut juutalaisia, vihannut heitä, kironnut Israelia, ja jopa on tehty kaikkensa että saataisiin messiaaniset juutalaiset luopumaan juhlistaan, sapateistaan ja perinteistään ja omasta identiteetistään, noudattamaan pakanakristillisiä tottumisia, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun ajan juhlien ja perinteiden kanssa. Heistä siis on yritetty tehdä kristittyjä, kääntymään kreikkalaiseen uskontoon, ja menettämään isiensä pyhä usko ja Israel. Siispä ei sallita juutalaisia pyhiä juhlia ja perinteitä, sellaisina kuin niitä on harrastettu vuosituhannet, vaan vaaditaan että noudatetaan pakanakristillisiä perinteitä. Jos aletaan jyrsimään Israelin viinipuuta, niin jyrsimme itse asiassa oksan altamme pois, ja putoamme silloin maahan.

Messias tuli maailmaan juutalaisena ja Hän julisti sanomaa juutalaisille aivan ensisijassa. Hän olisi voinut mennä (syntyä) pakanakansojen sekaan, ja julistaa heille sanomaa ensin, ja silloin juutalaiset eivät olisi saaneet Messiastaan. Mutta Hän ensin tuli oman huoneensa jäsenien luokse. Messias on juutalainen ja Hänen ainoa nimensä on Jeshua Messias. Miksi Hänelle on siis annettu kreikkalainen nimi? Ilmeisesti sen tähden tähden ja siihen liittyen, että tahdottiin Hänet omistaa ainoastaan pakanakansojen vapahtajaksi, ja pakottaa juutalaiset kristinuskontoon. Messiaaniseen uskoon liittyy aina Vanhan Liiton juhlat ja siihen ei liity pakanakristilliset perinteet. Ilmeisesti pyrittiin selkeäsi luomaan yhdenlainen oikea uskonto ja kieltää kaikki muu vääränä ja vanhan aikaisena.

On aivan väärin se että opetetaan että ainoa oikea usko on pakanakristillinen uskonnollisuus ja kaikki ne perinteet mitkä ovat asetettu varhaiskatolisena aikana. On olemassa jotain sitä ennen - perustaksi asetettua, on olemassa ollut jo sitä ennen alkuseurakunnan aika ja apostolinen seurakunnan aika. Vasta sen jälkeen nämä kristilliset perinteet ja maailman laajuiset kumoukset ovat tapahtuneet. Se mitä oli tätä muutosta edeltävällä ajalla, siihen tulisi palata seurakunnan ja jokaisen uskovan henkilökohtaisella tasolla, mutta useimmat ovat takertuneet tähän jälkimmäiseen. Tulisi nostaa se kansi pois ja mitä silloin tapahtuisikaan?! Messiaamme nimi pitäisi palauttaa alkuperäiseksi, sillä Hän on juutalainen, eikä kreikkalainen. Hän on juutalaisten Messias, ja jos jollakin kansalla on oikeus Häneen, niin erityisesti niillä jotka on sitä aidolta perimältään.

Ei siis ole olemassa jaottelua Uuden Liiton uskossa olevilla, kuten messiaaniset juutalaiset ja kristityt kreikkalaiset tai pakanakristityt. On olemassa vain yksi seurakunta ja yksi Herra. Messias ei ole jaettu, Messiaan ruumis ei ole jaettu, Hän ei ole pakanoiden Kuningas, vaan pakanoilla on oma herransa ja kuninkaansa - antikristus. Messias on todellakin niiden uskovien Kuningas, joissa on Pyhä Henki, jotka ovat eroitettu Hänelle sydämessä tapahtuneen ympärileikkauksen kautta ja ovat liitetty Israelin viini tai öljypuuhun. Messiaan oman, ei tulisi elää myöskään enää pakanuudessa,  sellaisessa kristillisyydessä, johon on maailma laittanut pitkät kyntensä sekaan. Uskovan identiteetitin pitäisi muuttua juutalaiseksi, sen tuloksena, että Hän pysyy Messiaassa ja omaksuu Jumalan Sanan kuten se on kirjoitettu, ja niin uuden luonteen ja identiteetin pitäisi tulla esille. Tietenkään tämä ei ole mahdollista, jos emme pidä Hänen käskyjään arvossa pitäytymällä niihin, tai sitten elämme elämme kuin pakanat.

On eräs käsky, jossa Jumala sanoo, että kunnioita isääsi ja äitiäsi että kauan eläisit ja menestyisit maassa. Myös on aivan sama asian laita koko Israelia ja juutalaisia kohtaan. Heistä on koko hengellinen elämä ja elävä usko levinnyt, heidän kauttansa se on alkanut, he ovat Jumalan kansa. Jos me systemaattisesti halveksimme, tuomitsemme tai kiroamme heitä, me silloin langetamme itsemme päälle tuomion. Raamattu sanoo, että siunatkaa, älkää vainotko. Jos jonkun kautta olet syntynyt tai saanut omaksua eämän ja olet olemassa tai olet tänään uskossa, älä koskaan silloin vainoa ja kiroa heitä. Mikäli siunaat ja ajattelet vain hyvää, Jumala antaa sinulle hyvää. Jos ajattelet pahaa ja kiroat, tuomio lankeaa päällesi, sillä et voi ja saa juuriasi tai puutasi vihata, minkä tähden olet olemassa ja elossa, ja olet osallinen siihen perimältäsi. Kiitä siis Jumalaa heistä ja pyydä Jumalaa osoittamaan kiitollisuutesi tähden siunaustansa heille.

Olen miettinyt ja tutkinut paljon viime aikoina messiaanisuutta ja juutalaisuutta. Jos Vanhan Liiton aikana mies tahtoi kääntyä juutalaiseksi, hänet ympärileikattiin, eikä naista tietenkään, hänestä tuli sensijaan juutalaiseen aviomieheensä yhtymisen kautta juutalainen. Mutta mikäli todella tahtoo kääntyä pois pakanallisuuden rodusta messiaaniseen juutalaisuuteen, niin mitäs sitten? Joku voi sanoa; "olet sitä ja sitä rotua, yhtä pakana kuin ennenkin, et muutu juutalaiseksi, paitsi jos ympärileikkautat itsesi". Kuinka moni "ei juutalainen" uskova mies tahtoisi ollakin todellisesti juutalainen? Mutta entäpä jos nainen haluaisikin olla todella sitä? Uusi Testamentti mainitsee että juutalaiseksi tulo on Uudessa Liitossa nimenomaan Pyhässä Hengessä tapahtuva ympärileikkaus, Vanhassa Liitossa se tapahtui lihassa.

Itse en voi mihinkään kohdalle olevaan asiaan samaistua, ellen käy itse siihen asiaan syvästi sisälle. On turhaa puhua messiaanisuudesta ja tuntea täyttä sydämellistä empatiaa heitä kohtaan, jos ei ole sitä kokenut, ottanut selvää siitä huolella ja omaksunut sitä. On turhaa puhua syömishäiriöistä ja tuntea empatiaa heidän tasollaan, jos ei ole koskaan itse mennyt todella sen äärilaidoille (vastakohtiin). On turhaa puhua mistään asiasta pätevästi ulkopuolisesta näkökulmasta, ilman että siinä on ollut sisällä.  On turhaa puhua rakkaudesta mitään, jos sitä ei ole kokenut, sekä sen vastakohtaa. On turhaa elää tiedon ja informaation varassa, jos sitä ei ole ottanut käytäntöön omassa elämässään täydellisesti.

Kirja jota luen: Messiaaniset Juutalaiset - John Fieldsend (kirjoittaja on juutalainen pastori). Siitä ajatuksia ja vaikutteita tässäkin kirjoituksessa mukana, olen erittäin hyvä imuroimaan tietoa itseeni (ja myöskin soveltamaan niitä itseeni), mikäli on erittäin kiinnostavista asioista kyse. Kun on sanoutunut irti pakanallisesta uskonnosta ja perinteestä, se tarkoittaa sitä että on selkeästi erottautunut maailmasta ja länsimaalaisesta kultturismista ja kaikesta uskonnollisuudesta. Sillä kun ei edusta pakanallista elämää ja identiteettiä, niin on selkeästi sanoutunut irti maailmaan mukautumisesta, ja näin ollen elää sitä elämää mitä Raamattu opettaa kokonaan. Sillä pakanallisuuden (jumalattomuuden) ainoa vaihtoehto on jumalallisuus.