Jeesus Messias sinua siunatkoon, joka elät lähellä Jeesusta, tai etsit Häntä. Jos et ole tehnyt uskonratkaisua elämässäsi, tee se tänään ja tule Jeesuksen Messiaan seuraajaksi, mene uskovien kasteelle ja lue Raamattua ja rukoile seurustellen Herran kanssa, hanki uskovia ystäviä ja älä jää syntielämän orjuuteen kiinni. Jos olet uskossa, niin älä tuomitse toisia uskovia, älä juorua, älä halveksi, vaan siunaa niitä jotka ärsyttävät sinua jostakin syystä. Jos siunaat, niin tulet aivan varmasti itse siunautuksi, mutta jos teet syntiä ja juoruat ja halveksit, niin et voi tulla Jumalan siunaamaksi. Uskovan elämäään ei kuulu vitsit (halveksintaa), saivartelut (katkeruutta), juorut (kateutta), himot (haureutta), kiroilut ja moraalittomat sanat (paholaisen myrkkyä, kirousta). Laita sellaiset asiat pois kokonaan ikuisesti! Hyvää ja siunattua päivän jatkoa!

Jos olet ihminen, joka ajattelet että sitten ihminen on hyvä, jos se on tosi ahkera, ja terve ja yhteiskuntakelpoinen -- olet väärässä, sillä meidän pitäisi olla taivaskelpoisia. Jos ajattelet jotakin ihmistä laiskaksi sen takia, kun ei ole sitä tai tätä sinun mittapuusi mukaan, niin olet pikkunäköinen. Kuinka paljon itse panostat siihen, että rukoilet lakkaamatta, luet ja tutkit hengellisiä kirjoituksia, seurustelet Herrasi kanssa, opiskelet Sanaa kannesta kanteen, kouluttaudut jatkuvasti hengellistä kutsumustyötä varten, rukoilet asioita mitä Jumala antaa sinulle, tottelet Häntä aina, teet asioita mitä Jumala antaa sinulle tehtäviksi, kuuntelet Häntä päivät ja yöt, elät Hänessä ja Hänelle 24 tuntia vuorokaudessa? Jos et tee näin, olet laiska pehmokristitty, todellinen hengellinen sohvaperuna.

Ja sanon rehellisesti että olen liian laiska myös itsekin hengellisellä rintamalla, joudun nimittäin todella usein puskemaan väkisin, että en nuukahtaisi ja lannistuisi. On joskus todella vaikeaa rukoilla, olla samalla aaltopituudella Herran kanssa, joskus tuntee epämääräistä oloa sisällä, joka kaipaa selvittämistä, tai sitten joku asia muuten vaan estää. Kun ei siltikään hellitä, niin siinäpä vahvistuu. Mutta kuitenkaan en ole mikään ahkera, koko aika on varaa parantaa suhdetta Jeesukseen. Elämä on ainaista sinnittelyä, ei uskossa tule jäädä väljähtyneeseen tilaan, vaan aina jatkaa kahta määrätietoisemmin, silloin kun kokee että alkaa viileyttä tulla Jumalan ja minun väliin.

Tärkeintä on tiivis ja läheinen suhde Jeesukseen, eikä se että me menestymme, suoritamme ja onnistumme. Hänen läheinen tunteminen on numero ykkönen! Eli tähtäin on tuntea Messias, seurustella Hänen kanssa, ja rakastaa Hänen Sanaansa. Jos emme rakasta Sanaa, emme rakasta Häntä. Jos rakastamme Häntä, rakastamme Sanaa ja luemme sitä omaksuen ja myös pidämme siitä kiinni kynsin ja hampain. Mitä tiedolla teemme, mitä se meitä hyödyttää? Tiedollako ja älykkyydellämmekö me Taivaan perimme? - ei vaan sillä että olemme Hänessä, rakastamme Häntä, omaksumme Hänet.

Rakastammeko Häntä, jos emme piittaa Sanasta? Jos me vaan luemme filosofiaa, muotia, keksintöjä, satuja tai katsomme fantasiaa tai uutisia. Jos me olemme allergisia Sanalla. Onhan Messias meidän elämän Sanamme ja Leipämme. Valehtelemme jos sanomme Häntä rakastavamme ja rikomme Hänen Sanaansa. Ja valehteleminen on syntiä.  Ei Jeesus ota häihinsä morsianta, joka ei ole valmistautunut, joka ei rakasta Häntä. Ei todellakaan. Rakastunut kihlattu seurakunta nousee pilviin Häntä vastaan, ja ne jotka jää jäljelle, niiltä kihlasormukset valahtaa pois.

http://vuodatus.net/site/control/editblog?id=377650&start=0