Jos sinulle tapahtuu jokin asia, tai ymmärrät jotain uutta, tai koet jotain uutta, riennätkö heti kertomaan sen jollekin ihmiselle, varsinkin jos se asia on pettymys sinulle? Entä jos saat tietää jonkun hengellisen tosiasian Jumalalta, niin odotatko että ensin olet sen omaksunut, ja vasta sitten todistat siitä, vai kerrotko heti asian, kun oivallat jotakin. Ja sitten kun olet kertonut, niin ihmiset sanovat oman mieliteensä (eikä Jumalan) ja niin menetät sen asian, koska lannistut palautteesta. Joko tulet ylpeäksi tai sitten riittämättömäksi palautteen johdosta. Voit ensinnäkin tulla ylpeäksi siksi, kun koet että muut ei ymmärrä, tai sitten sinut nostetaan erityisasemaan. Tai sitten tulet riittämättömäksi, jos sinut sivuutetaan tai lannistetaan ja sinua arvostellaan henkilökohtaisella tasolla.

Kun sitten olet jo asian omaksunut, kukaan ei voi enää käsitellä asiaasi, sillä se on osa sinua, ei vain ajatustasolla, vaan sinua itseäsi kokonaan. Kuinka paljon sinulla on salaisuuksia, joista ei tiedä kukaan muu kuin Jumala ja sinä itse? Oletko joskus oivaltanut, että kun sinulla on joku asia, niin vaikka et sitä kerro yhtään kenellekään, niin asia on jo näkyvissä, ei ihmisten, vaan Jumalan edessä. Ja jollakin tasolla tiedostat, että se asia, ei ole sinun omasi, vaan itse asiassa Kaiken Luoja joka on kaikkea ja kaikkia suurempi, todellisempi ja olevaisempi, tietää sen asian. Kun sinulla on salaisuus, niin se ei olekaan sinun omasi, vaan se on Jumalan asia. Ja mitä koetkin elämässä, niin aina tiedostat että kaikki sinun asiasi on korkeimman käsissä.

Ei tarvitse kertoa kaikkia asioita ihmisille, koska se että Jumala tietää ja kuulee, se riittää. Sillä kukaan ihminen, joka kuulee janäkee, ei voi muuttaa ja vaikuttaa asioihin, mutta Jumala voi, koska jos ihminen on Hänelle antautunut ja sitoutunut Häneen, niin kaikki tämän ihmisen asiat on Jumalan aikataulussa ja tiedossa. Silloin ihmisen vastuu elämästään ei ole enää hänellä itsestään, vaan se on siirtynyt Jumalalle, tosin ihminen on sillä edellytyksellä vastuussa siitä että hän on uskollinen Jumalalle, ja tekee Jumalan tahdon. 

Joskus jonkun asian kertominen on vain muodollista ihmisille, sillä se että Jumala tietää, se tuo varmuuden siitä että kaikki asiat järjestyy lopulta parhaimpaan kuntoon, Sen tiedon ja varmuuden jälkeen, mikään ilmaisu ihmiselle sen asian osalta, ei enää ole sellaista, että kukaan ihminen voisi sitä enää sitä enempää tehostaa, eli siitä on tullut silloin vain muodollinen toteamus. Kuinka todellinen Jumala suhde sinulla on? Ihmetteletkö joskus jonkun ikävän tapahtuneen asian jälkeen, sitä rauhaa ja tyyneyttä, kun tiedät että Jumala tuo eteen viime hetken muutoksen vielä ja luotat siihen, toisin kuin joskus ennen tapahtui?

Tuntuuko sinusta, että kun olet ihan itseksesi, niin elämälläsi on sisältöä, vaikka et näe ihmisiä, vaikka et kuule ja tiedosta heitä? Mutta sinusta saattaa silloin tuntua, että koko sinun ajatusmaailmasi on Pyhän Hengen siivilöimää, koet Jumalan läsnäoloa hengessässä reagoitavalla tavalla, tiedostat sydämessäsi, että et ole yksin, omine ongelminen ja ajatuksineen. Vaikka olet fyysisesti yksin, niin sisäisen ihminen viihtyy Pyhän Hengen täyteydessä ja niin kaikessa tyyneydessä ja yksinäisyydessä, olet koko Luomakunnan Jumalan omistuksessa ja Hänen ymmärryksessään huolehdittu.

http://vuodatus.net/site/control/editblog?id=269863&start=0