Miten? Ainoastaan Jumalan Henki tunnistaa kaikki henget. Lihallinen ihminen ei saata tunnistaa ja erottaa henkiä. Vain hengellisesti valvova uskova, tunnistaa hengellisen ja myös vihollisen.

Jumalan Henki on yksi, Vapahtaja on yksi ja myös Jumala kaikkeuden Isä on yksi. Mutta on monia eksyttäviä henkiä. Mutta Jumalan Henki joka on Pyhä, se riittää paljastamaan kaiken. Pyhä on kirkas ja paljastaja. Pyhän edessä jokainen nöyrtyy, Pyhän edessä maa ja taivas horjuvat. Pyhä on ainoa joka tutkii ja koettelee kaiken, ja se on ainoa joka kestää ja pysyy vahvana ja kantaa.

[ 1. Joh. 4:1. Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta -Jae:6- Mutta me olemme Jumalasta: joka tuntee Jumalan, se kuuntelee meitä — mutta joka ei ole Jumalasta, se ei kuuntele meitä. Tästä me tunnemme totuuden Hengen ja eksytyksen hengen. ]

On myös armolahja Pyhässä Hengessä, joka on henkien erottelu ja arvionti. Eli puhuuko ihminen lihassa, vai Pyhässä Hengessä, vai jossakin hengessä mikä ei ole raitista, vaan eksytystä. Tälläinen jolla on tämä armolahja, hän välittömästi tunnistaa tämän hengen kantajassaan. Hän vain kokee sellaisen häiriön siinä ihmisessä. joka vaivaa häntä. Ja tulee sellainen voimakas sisäinen, ote sitä henkeä vastaan. Olen itse sitä kokenut joinakin kertoina. Tiedän etukäteen vihollisen seuraavan taktiikan, minkä se ottaa, niin tapahtuu.

Silloin en lähde leikkiin mukaan. Koska tiedän että vihollisen kanssa on turha leikkiä. Jumalan Henki on viisas. Jumalan Henki ei johda ihmistä lankaan ja juoniin, vaan Hän varjelee omansa. Kun tunnistan tälläisen vieraan taktiikan ja hengen, joka on usein rienaaja, niin sisimmässä nousee suuri vastustus ja Pyhä kuohu sitä vastaan. Kun huomaan sen kietovan uskovia otteeseensa, niin hengessä koen suurta kiivautta paljastaa sen, ja saada ihmiset näkemään asiat Hengellisesti. Joskus näin on tapahtunut.

Puolustan hengellisesti heikkoja uskovia, kaikelta vihollisen salakavalalta juonittelulta. Mutta usein on käynyt niin, että valvomaton Pyhästä Hengestä täyttymätön uskova on langennut tämän väärähenkisen ihmisen pauloihin. On tosi ikävää kun näin tapahtuu. Siinä tilanteessa ei voi mitään. Muuta kuin luovuttaa. Ihmisellä kun on oma tahto. Hengellinen sokeus on todella valitettavaa tänä aikana.

Vihollinen aina iskee ihmisen inhimillisesti heikompaan kohtaan. Ihmisen heikko kohta on usein valitettavasti seksuaaalinen identiteetti. Ja se on kohta joka on helpointa turmella, sillä tavalla, että tuottaa synnin joka aiheuttaaa oman ruumiin saastumisen, Pyhän Hengen temppelin häväisyn ja kaikenlaisen moraalittoman sallimuksen. Ihmisen seksuaalisuus on lahja, ja se on tarkoitettu Pyhään avioliittoon jaettavaksi, Jumalan Kunniallisuudeksi - miehen ja naisen välille. Se on Jumalan lahja avioliittoa varten.

Vihollinen kylvää kaikkea pahaa. Tämä alue on se nimenomaisin, millä se tavallisesti tuhoaa. Ihmisen liha on heikko. Mieli on altis aisti-visuaalisille tarjonnoille. Televisio on yksi suurimpia kanavia, millä vihollinen ujuttautuu ihmisen sielunelämään tunkien sinne syvät tuhoavat juurensa. Ihminen luonnostaan hakee visuaalisia ja verbaalisia nautintoja. Tämä aika vaan saa ihmisen synnin unettavaan hurmioon. Mutta meidän, jotka sanomme olevamme uskossa. Pitäisi olla täytettyjä ja hurmaantuneita Pyhästä Hengestä. Silloin emme täytä lihan himoja. Koska olemme Jumalan Pyhän Hengen vallassa ja kuuliaisuudessa.

On vaarallista ruokkia itseään maailman lähteestä. Sitä et tiedä mitä tulet silloin imeneeksi sisääsi, sillä ethän silloin valvo hengellisesti. Jos valvoisit, et joisi siitä lähteestä, sillä saisit taivaallisista elävää raikasta vettä. Silloin ei kelpaa muu vesi. Kun tekee parannuksen, tuommoisesta suvaitsemisesta ja tavasta ja kääntymisestä Vapahtajan puoleen, kestää aikansa että olet puhdistautunut kokonaan. Siis kannattaako edes pitää taukoa hengellisestä vaelluksesta? Mutta Pyhän Hengen lähde on puhtauslähde. -Ainoa- Siis ole Hänen lähteensä alla koko aika, alati puhdistettavana.

Kun ihminen on paastonnut pitkän aikaa, niin kokemuksesta tiedän että sen päätyttyä tulee hillitön nälkä. Jos olet uskossa, ja juopunut Pyhästä Hengstä. Ja sitten päätätkin hieman juoda maailman lähteestä. Niin käy niin että, olet siinä pian upoksissa, olet kuin ämpäri saavissa - ammentamassa. Siksi erottaudu totaalisesti sellaisesta joka on sinulle heikkous. Joka kietoo sinut itseensä. Josta tulet riippuvaksi.

[ 1. Kor. 12:10. Toiselle henkien arvioiminen ( 1938 ~ toinen lahjan arvostella henkiä ) . ]

Toiset vallat ovat erittäin selkeitä. Ne ovat niin ilmiselviä toiminnaltaan. Vieraan Hengen tarkoitus on tuhota, tavalla tai toisella. Se tuhoaa toisia tai jos ei voi, niin kantajansa. Ne osaavat manipuloida, tekeytyä heikoksi, ja olla yhtäkkiä rajuja, kuin leijona. Ne eivät ole inhimillisiä. On fakta että pahat henget ovat olleet olemassa ja toiminnassa tuhanssia vuosia. Ne tuntevat ihmisen. Mutta koskaan ne eivät tule voittamaan Jumalan Pyhää. Ne tulevat aina hyökkäämään sitä vastaan joka on täynnä Jumalan Henkeä. Kun ne eivät voita vaan tulevat paljastetuiksi, ne livistävät karkuun.

[ Luuk. 10:20 Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa. ]

Mutta sitten on tämä asia, mitä nykypäivänä ei tapahdu juurikaan. Eli varhais-Uuden Liiton aikana ihmiset vapautuivat niiden hallinnasta. Silloin todella oli niin että niitä ihmisiä oli, joissa asui niitä henkiä. Ihmettelen nykyään, missä ne ovat? Osaavatko ne naamioitua, aikaa niillä on satoja vuosia ollut harjoitella sitä.

Olen miettinyt sitten nyt sitä puolta, että voiko ihminen huutaa väärän hengen vaikutuksessa hätänsä esille. Voisiko olla, että paha ei viihdy vasta uskoon tulleessa, ja se kuohuu sen tähden? Mutta silloin voi tarkata aiempaa henkilön elämää, ja mikäli sitä on ollut ennenkin. Herää kysymys, onko ihminen todella kääntynyt uskoon? Vai onko hänessä vieras henkivalta? Vai jäänyt paljon sielunvihollisen juuria, joita ei ole revitty irti. Mutta silti ihmettelen sitä, miten uskovassa yleensäkään voi olla mahdollista sellaisen pahan ilmeneminen.

Ihmisen näkökulmasta sellaisista synnin asenteista (myrkyistä) kuten; katkeruus, viha ja ylpeys - on toivotonta päästä irti itsessään. Siihen tarivitaan yliluonnollinen armo, rakkaus ja anteeksiantamus sekä sen vastaanottaminen. Muuta lääkettä ei ole sellaisia synnin pesäkkeitä vastaan. Sittenkin ne juuret saattavat jäädä. Mutta ne kuolettuvat, kun niitä ei lannoiteta maailman eliksiireillä. Jumalan elävä vesi, Pyhässä Hengessä, tuhoaa kaikki Jumalan Pyhyyttä vastaan organisoidut juuret.

Kirjoitan näistä mielen asenne synneistä, että ne ovat myrkkyä. Ihan todistetusti, ne tuottavat ihmisen kehossa adrenaliinia, ja täten kun ne eivät purkaudu, vaan kertyvät, ne aiheuttavat kemiallisesti, elimistössä sitä, että elimistön puolustusmekanismi, kääntyy itseään vastaan. Nämä pitoisuudet ovat myrkkyä, kuten liika insuliinikin. Ne purkautuvat jollakin tavalla. Jos eivät kyynelinä, ja anteeksisaamisena, niin elimistö tulee pakahtumaan niistä. Sen aiheuttamana, tulee pahoja sairauksia. Niistä enemmälti mainitsematta. Myös stressi on yksi pahimpia asioita, mikä heikentää immuniteettia ja altistaa pysyviin sairauksiin.

Jos uskovalla ei ole uskoa, jolla lähtee vastaan pahaa, niin kannattaa silloin luopua aikeesta. Jos uskova on pelkuri, jääköön sivuun kasvamaan. Nimittäin Herran Henki ei ole pelkuruuden Henki. Heikoissa Herra on väkevä. Jos on itse suurissa luuloissa ja isossa varmuudessa, niin sillloin ei Jumalan Voima voi olla suuri käytännössä. Uskova joka on puettu Hengen Voimaan ja auktoriteetilla, on erittäin arka tunnoltaan, siten että ei tee itse mitään, ja ei koroita itseään. Vaan antaa kaiken Kunnian Jumalalle ja toimii Hänen ajallaan ja Hänen kehoituksestaan.