Mitä tarkoittaa henkilökohtainen hinnan maksu?

-Jeesuksen pilkka?
-Menestyksestä luopuminen?
-Omista tavoitteista ja kunniasta luopuminen?
-Ystävistä ja sukulaisista luopuminen, niin että ei ole niistä riippuvainen psyykkisesti?
-Omaisuudesta luopuminen?
-Ruumiin palvonnasta luopuminen?
-Ruuasta pidättäytyminen?
-Lääketieteen käsivarresta kieltäytyminen ensikeinona?
-Seurallisuudesta luopuminen?
-Synneistä luopuminen?
-Teologioista ja perinnäsisäännöistä luopuminen?
-Omasta tietävyydestä luopuminen

Mitä jumalan palvelijan elämä on?

- yksinäisyyttä
- orpoutta tässä maailmassa
- taivaskaipuutta koko aika
- halveksintaa
- pilkkaa
- ahdistelua
- eristäytymistä
- vailla ymmärtäjiä ja tukijoita maailmasta, edes uskovista
- vaikeuksia sosiaalisissa verkostoissa (esim. maailma vastaan Jumalan moraali ja arvot)
- uskollisuutta kaikessa Jumalle, ei itselle tai toisille taholla
- jatkuva nöyrtyminen - koko aika asenteena Jumala edessä
- itsensä tarkoituksellinen mitätöiminen = lihan nöyryyttämistä

TÄTÄ ON HINNAN MAKSAMINEN

Ja olen siihen tullut riippuvaiseksi, se on elämäntapa ja mielen asenne. Joka elää maailmalle ei ole sovelias Jumalan palvelijatar tai julistaja, vaan sellainen on valehtelija. Moni sanoo että Golatan veri riitttää. Se riittääkin pelastukseksemme. Mutta ei muuhun. Pyhitykseen ja palvelustyöhön edellytetään myös henkilökohtaista hinnan maksua.

MIKSI?!

-siksi koska ihminen ei saa olla ylpeä olemisestaan, tavaroistaan, titteleistään.
-siksi koska ihminen ei saa olla riippuvainen mieleltään maailmaan
-siksi koska ihminen ei saa olla muulle uskollinen kuin Jumallle ja Jumalasta käsin muillekin
-siksi koska Jumalan palvelijan tulee pelätä ainoastaan Pyhää Jumalaa ja kunnioittaa Häntä
-siksi koska lihalla ja maailmalla ei saa olla oikeutta, vesittää Jumalan Sanomaa mielipiteillään.
-siksi koska ihmisen mielen ja ajatuksien pitää olla suorassa linjassa Jumalaan =avoin vastaanotto.
-siksi koska ihminen ei saa ottaa ja tunteakaan osa kunniaa Jumalalle osoitetusta kiitoksesta, vaan pitää olla mitätöitynyt täysin, olla sisällötön itsestä, tyhjä astia, jonka Jumala täyttää ja käyttää ja päättää.

* * *

Minä sain juuri erään ajatuksen äsken mieleeni. Uskon nimittäin että Herramme Jeesus oli todella yksinäinen henkilö maan päällä, niin yksinäistä kuin Hän oli, ei ketään muuta ollut. Ei Hän sosiaalisesti tai muodoltaan ollut yksinäinen. Mutta Hän oli riippumaton ihmisistä. Kenelläkään maan päällä ei ollut Häneen valtaa, eikä kukaan ymmärtänyt Häntä. Kukaan ei ollut Hänen tasollaan. Jeesuksen piti kaikki asiat, mitkä Hänelle oli selviä, ne pilkkoa ja pienentää, että ihmiset niistä edes vähän käsitti. Jeesus ei ollut näkemyksiltään ja tunnemaailmaltaan ihmisen tasoinen. Vaikka hänellä oli aistit, ne toimi kuten meilläkin, mutta Hänen sisäinen olemuksensa oli aivan muuta kuin meillä. Ja Hän joutui pitämään kaiken salaisuutenaan. Hänelle oli varmasti suuri asia olla nöyrä, että ei lataisi kaikkea sitä mitä ihminen ei käsitä. Vaan Hän joutui kaiken annostelemaan ihmisille pikkuannoksia.

Tiedän jotain Jumalasta. Tiedän että Hän on Pyhä. Tiedän että Hänessä kaikki on sulavaa, ja yhtä kokonaisuutta. Tiedän että Jumalan Sana on yhtenäinen, ei pilkottu. Tiedän kun saan yhden ajatuksen, niin voin kytkeä koko Jumalan Sanan siihen, tavalla tai toisella. Mikään ei ole sattumaa ja eriteltyä. Vaan kaikki on yhdessä totuudessa ja kaikki tukee toista asiaa, joka siltikin on vain Yhtä Jumalan Sanaa ja persoonaa. Siitä johtuu sekin että en pysy aina yhdessä teemassa, vaan kirjoitukseni voi johdattua aivan toiselle laidalle, mutta silti kaikki on samaa Jumalan Sanaa. Teema vain vaihtuu, mutta perusta on Sana, ja sama punainen lanka kulkee kaiken keskellä. En tätä suunnitellut kirjoittaa, tämä asia alkoi tulla tässä samalla mieleeni, mitä nyt tähän sain kirjoitettavaksi.

Mutta se on niin, että Kristukseen samaistuneena vähäisesti tai enemmästi - Hän tietää sen - niin käsitän että Hän oli yksinäinen. Hänelllä oli vain yksi ymmärtäjä ja joka tunsi Hänet. Ja Hän oli lähettäjä, Hänen taivaallinen Isänsä. Mutta me jotka maksamme hinnan, me olemme myös Jumalan tekoa. Kun Hän varustaa ja täyttää, emme ole omiamme. Vaan olemme Hänen lähettejään. Ja kuka muu voi ymmärtää kuin Lähettäjä, sitä jonka Hän on lähettänyt. Koska lähetyksen sisältö on Lähettäjän omaa, eikä lähetyksen saattaja eikä saajien omaa. Tosin se lähetys jaetaan monille monille elämäksi tai rakennukseksi, Lähettäjän tahdosta - joka on taivaallinen Isä.

Jeesus oli maailmassa ihmeellinen ihmeellinen persoona! Aivan ihmeellinen. Hän ei ollut pikkusieluinen ihminen. EI todellakaan. Hänellä ei ollut ihmisen tahto ja ihmisen mieli. Vaan Jumalan! Hän itse sanoo Raamatussa, että Hän tuli tekemään lähettäjänsä tahdon ja Hän puhuu niitä sanoja, mitä Hän on kuullut Isältään ja niitä Hän julistaa. - AMEN! Hän ei ollut ristiriidassa Isän kanssa koskaan. Hän ei ollut ihmisenlainen kuin muodoltaan. Hän oli sisällisesti muuta. Hän oli nöyrä vapaaehtoisti. Hänessä oli Jumalan voima ja kaikki tieto, viisaus, rakkaus ja ymmärrys. Hän oli antanut kaiken Jumalalle. Hänellä ei ollut mitään omaa. Hänen motiivit oli Jumalan tahtoisia.

Hänen ei tarvinnut mukautua mieleltään ihmisen kaltaiseksi. Hänen ei tarvinnut tekeytyä ihmisen tyyliseksi tavoiltaan. Sillä Hänellä oli kaikki tieto, rauha, ymmärrys ja viisaus. Hänen nautintonsa oli tuntea Jumala ja tehdä Isänsä onnelliseksi. Hänen kaikkensa oli se että Hän toteutti Jumalan tahtoa. Hän ei tahtonut omaansa. Jeesus sanoi, että Hän ja Isä oli yhtä. Hän ja Taivaan Isä olivat yksimielisiä ja toisiinsa sitoutuneita ja toisiinsa yhteydessä koko aika. Kukaan ei tullut väliin. Jeesus ei unohtanut Isää hetkeksikään, koska Isä oli Hänessä ja vaikutti Hänessä koko aika. Nyt kun olen näin kirjoittanut - tämä on muuten totuus - olen samaistunut ja miettinyt paljon asioita.

Ja minäkin tunnen Jumaluuden kolmannen persoonan. On mahdollista se, että henkilö joka maksaa henkilökohtaisen hinnan, voi olla Isään yhteydessä. Voi myös asettua Jeesuksen asemaan. Olla Isän palveluksessa. Tuntea Isä. Olla Häneen suorassa yhteydessä. Jeesus antoi esimerkin ja esikuvat meille uskoville. Että miten Hän palveli ja seurusteli Isän kanssa, niin tulee meidänkin elää ja toteuttaa samanlaista elämäntapaa. - AMEN! - Jeesus ei tavoitellut omaansa, Hän ei tavoitellut mainetta, onnea, kunniaa, valtaa tms... Hän haali kaiken Jumalalle. Hän kohdisti kaiken Isälle. Hän osoitti kaiken Isälleen. Hän opetti ihmisiä, kuten Hän itse eli ja toteutti kutsuaan ja tunsi Isänsä läheisesti.

MIKSI?!

Siksi koska Jeesus ei ollut itsensä oma. Miksi siis Hänen olisi kuulunut omata jotakin, koska Hän ei ollut muuta kuin lähetetty. Poika on Isän. Palvelija on Lähettäjän oma. Perillinen on Jumalan oma ja omaisuutta.

MITEN Jeesus ja minä/me voimme tuntea Taivaan Isämme?

Maksamalla henkilökohtainen kuuliaisuuden hinta. Jeesus ei maksanut henkilökohtaista kuuliaisuuden hintaansa ainoastaan Golgatalla. Isä maksoi Hänet kerralla, Isä uhrasi Hänet Golgatalle maailman puolesta ja Jeesus oli yhtä Isän kanssa, Hän tahtoi samaa, eli täyttää Isän tahdon. Mutta Jeesus maksoi henkilökohtaisen hinnan elämällään, olemalla kuuliainen kohdusta ristille asti. Tämä oli Hänelle itsestään selvyys, sillä Hänelle Isän tahto oli Hänen elämänsä tärkein asia.

MUTTA millä voimalla tämä tapahtuu?

Kuuliaisuuden Hengellä. Jumalan Hengen voimassa. Totuuden Hengessä, Hänessä on kaikki, Hänessä on kaikki tieto, rakkaus, salattu viisaus ja ymmärrys, nöyryys ym.. Tämä Henki on vuodatettu astioihimme avuksemme ja tehdäksemme Jumalan tahdon ja toteuttaaksemme Jumalan suunnitelmat. Ilman Jumalan Henkeä on mahdotonta olla otollinen. Koska ilman Jumalan Henkeä on mahdotonta tuntea Jumalaa ja olla Hänen ohjaksissaan.

MITEN on mahdollista että voimme olla täynnä Jumalan Henkeä?

Vastaus on se että kun emme ole mitään, kun ei ole enää omaa pyrkimystä, omaa ylpeyttä, omaa tavoittelua, ei mitään. Eli myös sekin pitää olla koeteltu realistisesti. Joka sanoo ja uskoo että on nöyrä, se myös koetellaan. Mikäli egossa on hiemankin pikkukoetuksen tullessa ylpeää ja minäkeskeistä hyökkäävää tai puolustautuvaa asennetta, ei ole tapahtunut riittävää itselle mitätöitymistä. Se ei ole prosessi mikä tapahtuu itsestään. Vaan se on asenne, johon pitää itse ruveta. Sitä pitää itse harjoittaa. Siihen pitää pukeutua. Pukeutua Kristuksen mieleen ja tahtoon ja asenteeseen. Pyrkiä alhaisuuteen. Pyrkiä ajattelemaan itseään mahdollisimman vähäisenä.

Pelastukseen riittää Jeesuksen veri, siihen ei voi lisätä mitään! Mutta palveluksen työhön ja pyhitykseen ei riitä ainoastaan se! Siihen myös tarvitaan nöyryytyksen ja kuuliaisuuden opettelemisen ja sisäistämisen koulutus (myös koetukset, joissa testataan kovastikin, onko mieli ja tahto todella koetuksen kestävästi muuttuneet). Jos tätä tärkeää asiaaei tajua, niin on melko ylpeä ja tönkkö USKOVA! Ja sellainen jos mikä - nimeomaan tarvitsee sellaisen koulutuksen! Passiiviset eivät ole otollisia, heistä ei ole muuta kuin koristeiksi. Mutta kaikki on vapaaehtoista.

Jumala ei yhtäkään pakota, mutta paholainen kyllä ajaa aivan varmasti ihmisen siihen, että on pakko muuttua suuntaan tai toiseen. Loppujen lopuksi siihen joutuu väkisin, tulos on jalostus tai paatumus. Palvelijan elämän täytyy olla itsensä likoon itsensä laittamista - joka päivä. Ei vain tekemistä, vaan varsinkin asennetta ja suhtautumista itseensä ja Jumalaan kaikki kaikessa. Ei pidä odotella kurjia päiviä, jolloin pakon edessä tulee seinä vastaan ja valinnat. Vaan tulee otollisina päivinä vapaaehtoisesti taipua ja antautua muutokseen. Silloin kestää pahoinakin päivinä ja voi olla muillekin tukena.

Tiedän itse kokemuksestani sen tosiasian, että kykenen sulkemaan inhimillisen tunnemaailmani heikkouden ja odotukset pois tietoisuudestani, sillä tavalla kun täysin pukeudun Jumalan tahtoon ja kiellän itseni, siis korvaan kaikki Jumalan Sanalla ja inspiraatiolla. Tiedän ja uskon että Jeesus eli siinä tilassa koko aika. Hän ei ollut inhimillisen tunnemaailman riepoteltavana. Vaan Hän oli sen yläpuolella. Uskon että syntiinlangennessa olemuksessa on sellainen heikkous, joka saa meidät haluamaan fyysistä ja emotionaalista rakkautta ja tunnetta.

Mutta pitää huomioida se että Jeesuksella oli yliluonnollinen dna. Vain Adam on ollut samankaltainen ennen syntiinlankeemusta. Sitä ennen adam ei tuntenut häpeää fyysisyydestä. Sitä ennen Adam, ei ollut synninorja. Sitä ennen Adam oli viaton. Sitä ennen Adam ei ollut alennustilassa. Sitä ennen Adam nimesi eläimet ja kasvit nimeltä, eli hän oli täydellinen ihminen. Mutta synti tuli ja muutti kaiken. Jopa synnytyskivut tuli, kateudet, vihat ja himot.

Mutta Jeesus oli vapaa täysin tälläisistä ihmiskunnan orjuuksista maan päällä, Hänelle olisi ollut mahdottomuus tuntea synninhoukutuksia kiehtovina, Hän ei ollut heikko, eikä Hän kaivannut sitä mitä ihminen kaipaa magneetin lailla heikkoutensa tähden. Jeesus siis syntyi maailmaan neitsyestä joka oli Jumalan valitsema ja Pyhästä Hengen aikaansaamasta siemenestä. Kyllä tosin uskova ihminen voi ajottain kokea kyllä samaa vapautta, kuin tässä kuvasin, mutta se ei ole jatkuvasti vallitsevaa. Sillä ihminen on huojuva, kärsimätön, väsyvä ja vajavainen.