Tunnen itseni niin pieneksi ja heikoksi. Sisin vaikeroi ja mieli hakee lähteitä mihin napata kiinni. Ei vain ole tarttumakohtaa En tiedä miksi on näin onneton olo. Olen väsynyt ja tukossa. Sisin haluaisi itkeä. Olen puhdistumisen tarpeessa. Miten vetää oikeasta narusta, joka poksauttaa sadepilven päälleni. En ylety pilvennauhoihin. Jos ylettyisin johonkin nauhaan, kastuisin ja nauraisin ilosta. Saisinpa sisältä narun auki, vaan en saa. Narun päät ovat solmussa. Saisinpa ne purettua, mutta en ole niin taitava. On eräs, joka voi, Pyhä Henki, sisäinen auttaja. Jospa sisäinen lanka saisi purkautua ja siitä kiskaisten jonkun onkalon ryöpsäyttää maanlaista vettä ilmoille. Ja että Jumalan pilvestä makea vesi, täyttää tuon suolaantuneen onkalon. Suola kirvelee, makea hyväilee. Ja olkoon lähde aina pulppuava, eikä tukossa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />