Oppiväittelyissä on se piirre, että ne eivät ole uskonkilvoittelua. Ja jos niistä kiistellään, se on aina lähes tulkoon lihallista monopolia. Jossa enemmän tai vähemmän ollaan tietäviä, päteviä ja ylpeitä. Jos oppiasoista kiistellään, niin se on aina lähes poikkeuksetta lähtöisin paholaisesta. Jeesus ei kehoittanut meitä kiivailemaan lain ja oppiasioiden puolesta. Apostoli Paavali sanoi että kahdesti tai kolmesti varoitettua, tulee sellainen henkilö erottaa pois joukosta. Siis sellainen joka opettaa muunneltua totuutta, joka ei ole kirjoitetun Sanan mukaista.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --
Gal 1: 14. ja että edistyin juutalaisuudessa pidemmälle kuin
monet samanikäiset sukupolvessani, ja minusta tuli todella suuri
kiivailija isien perinteiden puolesta. 16. ilmaista Poikansa minussa,
että minä julistaisin ilosanomaa Hänestä pakanakansojen keskuu-
dessa — niin heti alunperinkään en kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --

Väittelyt ovat sielunvihollisen juonia, taktiikoita ja sille mieleen. Väittelyn seurauksena tapahtuu mm. ylpistymistä, katkeruutta, vihaa, juorua, panettelua, levottomuutta, unettomuutta, väsymystä jne... Väittely ei rakenna uskoa, vaan se kehittää vain egoa ja lihan mieltä. Äly itse asiassa on uskon vihollinen, jos se on hallitsijana. Apostoli Paavali oli ennen kääntymistäään kiivailija joka puolusti Lakia (oppia), mutta kääntymyksen jälkeen Hän julisti ilosanomaa Messiaasta. Paavali myös mainitsee että opin kanssa kiivailijat ovat valheveljiä, ja että he saavat monia myös kiedottua juoneensa ja näin, näistä tulee orjuutetut.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --
Gal 2:4. noista keskuuteemme soluttautuneista valheveljistä huoli-
matta, jotka olivat vaivihkaa saapuneet vakoilemaan meidän vapaut-
tamme, joka meillä on Messiaassa Yeshuassa, orjuuttaakseen meidät
[Lakiin], 5. mutta me emme hetkeksikään alistuneet antamaan perik-
si heille, jotta ilosanoman totuus säilyisi teidän keskuudessanne.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --

Jos joku uskova tulee tykösi ja alkaa väittelemään kanssasi oppiasioista, muunnellen Sanaa, tiedä se silloin että tämä joka julistaa valhetta, on eksynyt itse totuudesta tai eksyttäjä. Jos alat kilpailemaan sellaisen kanssa, niin on vaarana että, teet sen omassa lihassasi, omassa tahtossasi. Sillä Jumalan Sana sanoo, että muutaman kerran nuhdeltua ja varoitettua, jos tämä henkilö ei tee parannusta, tulee se erotttaa joukosta. Mutta jos se henkilö on eksytetty totuudesta, niin on hyvä jos Jumalan Sanalla voi kumota kaikki muunnellut väittämät.

Minulle on hyvää opetusta olla joskus väittelemässä, se auttaa minua pohtimaan sen vaikutuksia. Ja tänä yönä Sanaa tutkiessa, ja miettiessä tätä aihetta, tämä asia alkoi rakentua mielessäni tämän päätelmän mukaisesti. Uskovan tulisi erottaa myös ihminen sen mukaan, onko tämä eksyttäjä vai eksytetty. Jos tämä on eksytetty, tulee tämä ihminen Jumalan Sanan avulla johtaa totuuteen ja ilosanomaan kiinni. Mutta jos tämä on eksyttäjä, tämä ei nöyrry, ja luovu kiivailusta. Sellainen ihminen on ylpeä ja valheveli.

Mitä sitten jos joku tulee luoksesi oppiasioista kiivaillen. Jos se henkilö puhuu muunneltua totuutta Jumalan Sanasta, voit näyttää tietenkin Jumalan Sanasta totuuden ja kumota totuudella valheen. Mutta jos et voi pärjätä, niin älä yritä enempää. Kun lähdet muulla aseella vihollista vastaan kuin Jumalan Sanalla ja Jumalan Hengellä, olet omassa varassasi. Silloin toimit itse ylpeydessäsi, omassa lihassasi, vastoin Pyhän Hengen luonnetta, ja silloin Hän murehtuu sinussa. Kun kiistelet, niin älä koskaan tee sitä ilman Jumalan Sanaa ja ilman Pyhän Hengen voitelua, pysy totuudessa ja Herrassa.

Apostoli Paavali myös mainitsee että uskovat eivät hetkeksikään antaneet periksi valheveljien opeille. Siis eivät ottaneet sitä harkintaan, ja kompromissanneet siitä. Vaan pysyivät lujasti /järkähtämättömästi kiinni Jumalan ilmoitetussa Sanomassa ja ilosanomassa, ja puolustautuivat aina Jumalan Sanalla. Jumalan Sanalla ja Pyhällä Hengellä ainoastaan voimme puolustautua, niin vihollinen pakenee. Jos toimimme omassa itsessämme, me aina häviämme. Kun toimimme Jumalan Sanan kuuliaisuudessa, me aina voitamme.

Esirukous on myös erittäin tärkeä (tärkein?) ase. Ei se että me päivittelemme, seuraamme taustalla jotakin, se ei hajaannuta vihollisen joukkoja. Mutta keskittynyt rukous voi paljon, silloin kun se on harras. Julistuksemme tulee aina olla voittovoimaista Messiaassa. Ei ketään mielistelevää, vaan aina sovittelematonta, ehdotonta, tinkimätöntä ja lujaa, niinkuin on Luoja. Kaikki mielistely, sovinnaisuus, suvaitsevaisuus, ehdollisuus ja taktikointi on paholaisen ominaisuuksia.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005
wwBible haku: http://www.wwbible.net/php/biblesearch.php3
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --

http://vuodatus.net/site/control/editblog?id=269931&start=20