Minulla on suuri ahdistus, koska en voi saada lapsia. Vatsaa kourii ja tunteitani raastaa tämä avuttomuus ja tulevaisuuden tyhjyys. Mitään en voi tehdä, en parantaa oloani. En voi käskeä hormonieni tasaantua. Olen kuoleman avuton. Mitään en pysty tekemään, itseäni auttamaan. Kuin joutuisin kuolemaan tulevaisuudelle jokaisena päivänä. Minua ahdistaa suuresti ja kirvelee silmiäni usein. Olen tunteiltani sairas. En saa onnea, en rakkautta jakaa. En voi hellitellä lasta sielussani ja sisässäni. En kykene aikuistumaan, kuivun vain kokoon.

Olen kuin vanhus, kuolen jatkuvasti tunteistani. Mutta en kykene. Minussa on energiaa joka pakottaa minut kaipaamaan. Olen polttopisteessä alati. En voi elää ilman lasta. Tulevaisuus ei ole elämisen arvoista. Minä jäädyn jos en pääse hoivamaan ja kokemaan iloa. En jaksa tätä turhuutta, en vajavuutta. Anna minulle lupa itkeä ja surra. Miten saan elämäni kulumaan? Tunteeni vetävät viimeisiään, olen näännyksissä. Minun naiseuteni on korjaamattomissa. Yhdeksän pitkää vuotta olen kitunut, tuska ei ole lakannut, vaan kasvanut jakso jaksolta. Minä en ole ehjä, tunteeni eivät ole ehjät. Elämäni ei ole ehjää. Puuttuu lapset elämisen tärkein elementti.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />