Room 8:1  Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille jotka ovat Messiaassa Yeshuassa, jotka eivät vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.

Mitä tarkoittaa olla Messiaassa?  Käsitetäänkä usein että riittää kun on tullut uskoon ja on nimellisesti Hänen omansa? Mitä tarkoittaa todella tämä jae?!  OLLA JOSSAKIN! Ei olla jonkun ulkopuolella, vaan olla jossakin sisällä. Ei olla tiedossa, vaan olla Hänessä. Ei olle tuntemattomina Hänessä, vaan tuntien Hänet. Ei olla epävarmuudessa, vaan tiedossa ja varmuudessa. Tässä ei sanota, että olla Hänen kannattajiaan, vaan olla Häneen kätkettyjä, Häneen läpikotaisin syvällisesti kätkettyjä - olla siis Hänessä. Mitä on Hänen ulkopuolella? Voimmeko elää Hänen ulkopuolella? Voimmeko ulkopuolisuudesta käsin, tuntea Hänet ja tehdä Hänen tahtonsa, vai edellytetäänkö meiltä että olemme Hänessä, niin että me tunnemme Hänet, ja Hän varjelee ja puhuu meille. Kun olemme HÄNESSÄ, me olemme HÄNEEN yhteydessä koko aika. Ja koska me olemme Hänessä, niin me olemme silloin Häneen kytkettyjä suoralinjaisesti.

Onko Hänen ulkopuolella pelastus, vai kadotus, kirkkaus vai pimeys? Keitä ovat ulkopuolella olevat? Ne ovat velhot ja koirat. Oletko sinä HÄNESSÄ, onko Hän sinun Herra? Oletko sinä Hänessä todellakin kokonaan? Oletko sinä automaattisesti Hänessä, vai tarvitaanko siihen oma sitoumuksesi joka ikinen päivä? Voitko olla Hänessä, jos etsitoudu olemaan HÄNESSÄ, jos et kuuntele Häntä, jos et huomioi Häntä, jos käytä ajan itsellesi, etkä anna Hänelle elämääsi? Voitko olla Hänessä, jos unohdat Hänet minuutiksikaan, voitko olla Hänessä, jos kiroat, jos juoruat tai teet jotain moraalitonta elämässäsi. Jos olet HÄNESSÄ, silloin et voi tehdä mitään muuta kuin sitä mitä Hän tahtoo sinun tekevän, koska tiedostat Hänet koko aika. Etkä voi elää Hänessä, tiedostamatta Häntä, unohtaen ja torjuen Hänet, se on mahdotonta, sillä Hän on elävä persoona.

Kun olet Hänessä, niin et ole sitä nimellisesti, aatteellisesti, vaan olet HÄNEN ELÄMÄSSÄÄN ja läsnäolossaan kokonaan sisällä. Et voi olla elävässä yhteydessä yhteydessä kuolleeseen persoonaan, et voi elää kiven sisässä, et voi elää Jumalassa, jos et elä Hänessä. Jos et tunne Jumalaa, et voi elää HÄNESSÄ, sinä joko elät Hänessä ja tunnet Hänet, tai et elä Hänessä. Et voi myöskään olla se elävä, joka annat elämän jollekin kuolleelle persoonalle olemalla siinä, vaan sinä joka et elä, sinä tarvitset elämää suurempaa, niin että voisit elää siinä, olla siinä osallisena. Jumala on ELÄVÄ PERSOONA, ja kun olet Hänessä, sinä elät Hänessä, mutta jos et ole Hänessä, sinä et elä, vaan teet kuolleita tekoja. Mutta kun olet Hänessä, sinä teet eläviä tekoja ja julistat niitä.

Riittääkö sinulle tieto vai ei? Riittääkö sinulle se että et tunne elämää itsessäsi, joka tulee Jumalasta sinuun? Vai onko niin, että mikään muu ei tyydytä sinua, kuin Elämän ANTAJA? Ja jos et ole Hänessä, niin kylmenet ja pimenet. Mutta kun tulet Häneen, Hän saattaa sinut elämään ja kirkkauteensa. Mutta onko tulemisesi Hänen kirkkauteensa sinulle helppoa, sinun lihallesi, sinun kuolevaisuuden mielellesi ja piirteillesi? Oletko siltikin valmis luopumaan omasta osuudestasi itseesi? Annatko Hänelle jokaisen millin ja voiman hippusen sinussa? Oletko ajatellut kun et ole HÄNESSÄ, välittömästi sinä otat hallintavallan itsellesi, ja alat elämään kuolleissa teoissa. Mutta kun olet Hänessä, niin sinä annat HÄNEN vaikuttaa sinussa tahtomisen ja tekemisen. Sinä kyllä toimit, mutta annat Hänen vuotaa kauttasi esille, ja se mikä sinusta tulee ulos, ei ala sinusta, vaan se alkaa HÄNESTÄ, jossa silloin olet.

Jos elämme Hänen ulkopuolellaan, me elämme rikoksessa, elämme luopiotilassa. Meidän tulee elää HÄNESSÄ, kätkettyinä HÄNEEN. Jos emme ole Messiaassa, me emme elä Hänelle ja palvele Häntä. Kun emme elä HÄNELLE ja HÄNESSÄ, me elämme silloin kuolleissa teoissa, koska meillä ei ole itsessämme elämää, ja ne asiat eivät kanna hedelmää Jumalalle. Jos elämme ilman Häntä, me elämme pimeydessä, ja silloin me olemme Lain sekä tuomion alaisia. Mutta kun elämme HÄNESSÄ KÄTKETTYNÄ, me olemme vapaat tuomion alaisuudesta, mutta emme elääksemme rikkoen sääntöjä, vaan elääksemme jatkuvassa pyhyydessä ja Jumalan tahdossa, erottaen selkeästi pimeyden synnit Jumalan selkeässä kirkkaudessa.

Voitko ajatella että uskova voi elää Jumalan ulkopuolella? Voitko ajatella ja yhtä siihen mielessäsi, että on helppo luisua pois elävästä yhteydestä Jumalaan? Itseasiassa se tapahtuu automaatttisesti, jos emme joka päivä päätä edelleen katsoa ja luottaa Jumalaan. Moni uskova pitää uskonelämäänsä ikäänkuin automaatti-vaihteella, mutta uskoamme ja elämäämme ei hoideta sillä tavalla, vaan se on taistelua joka ikinen päivä, omaa luonnollista luontoamme vastaan ja tietoista valintaa valita Jumala, eikä oma tahtoamme. Uskon elämä on oman luontomme vastainen asia, se ei ole sitä mitä me luonnostamme toteutamme, sillä me luonnostamme haluamme olla aikuisia - emmekä lapsia, ja meidän tulee siltikin olla lapsia Jumalassa.

edit