-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Luuk 10:27 "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Uudessa testamentissa ei puhuta järjestä, siinä yhteydessä, että se liittyisi henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa tai rakkauteen ylipäätänsä. Järjellä ei ole yhteyttä rakkauden kanssa. Se on vain platonisuutta ja asioimista varten maallisissa näkökulmissa, mutta ei hengellissä. Järki on siis vain asioimista ja pärjäämistä varten. Jos haluaa elää Herrassa, on välttämätöntä elää sydämen kautta, ei pään. Jos haluaa valita Herran tahdon, se on Jumalan Hengen vaikuttaman sydämen + mielen + tahdon asia.

Kuningas Salomo huomasi kaiken järjellisen olevan turhuutta, joka ei vienyt mihinkään. Jeesus kysyi, mitä sinä todella tahdot? Hän ei kysy, mitä järkesi haluaa? Vaan Hänen kysyy, mitä kaikesta sydämestäsi, sielustasi ja mielestäsi tahdot. Voiko järki rakastaa - ei. Voiko mieli rakastaa - kyllä. Järki on tärkeä työkalu ajattelussa. Mutta se ei ole elämän ykkösasia ja kriteeri. No joo.. mitä siis on järki. Mitä se on minulle?

Se on asia millä prosessoin ihan kaikkea mahdollista, ja tahto ja mieli liittyy siihen sillä tavalla, että ne omaksuu tai ei omaksu järjen tulosta. Kirjoittamisessa ja ajattelussa tarvitsen sitä. Sitten, myös järki on sellainen joka selittelee pelkoja, tekosyitä ja ennakkoluuloja. Ja ihminen pitäytyy niissä, koska järki suo suojaa, ja se on aita tai muuri, jonka läpi ei pääse kohtaamaan syvintä ihmistä Järjen tuottamaa paatumus asennetta, kyynisyyttä ja tunteettomuutta myös kutsutaan Raamatussa kivisydämisyydeksi. Näin ymmärtäisin.

Tunteet kuuluvat ihmisyyteen! Miksi niitä pelätä. Tosin järki saa nekin hallintaansa, eli sammutettua. Jumala kutsuu ihmistä monin tavoin, etenkin sydämen ja omantunnon kautta, mutta myös Jumalan Henki vaikuttaa vahvasti - jopa erittäinkin vahvasti tunteissamme. Ja niin pitää ollakin. Ihmisellä on tunteet, eikä niitä pidä kieltää. Mutta tunteet pitää olla Pyhän Hengen vaikuttamat koko aika, jolloin näitä katkeria hedelmiä ei tule esille - vaan Pyhän Hengen.

Suru on Hengen mukaista, murhe on myös. Ei ole syntiä se että on surullinen tai murheellinen. Ei sitä pidä paeta. Se on asia, mikä on osa kaikkea. Myös Jeesus on murheellinen, myös Jumala murehtii ja Pyhä henki murehtii. Murehtiminen on masennusta, nykyajan termin mukaan. Mutta Jumalan mielen mukainen murhe, saa ihmisen ruokahaluttomaksi (paastoamaan), etsimään Häntä ja Hänen kasvojaan sekä ratkaisuaan. Lihan mieleen koskeva murhe saa ihmisen juomaan tai ahmimaan, tai sitten pakenemaan sirkuksiin ja korvikkeisiin.

Ja se ei hyödytä mitään. Lihallinen etsii lihallisia ulospääsyjä ja korvikkeita. Lihallinen turvautuu maailmaan. Hengellinen etsii Jumalaa masennuksessa, eikä lihallista. Hengellinen kieltäytyy syömästä ja viihteistä, lihallinen alkaa syömään ja turmella itseään korvikkeilla, mitä tämä maailma on täynnä. Hengellinen erottautuu Jumalalle, lihallinen pakenee maailmaan. Hengellinen rukoilee ja lihallinen kiroilee. Hengellinen pyhittyy, lihallinen turmeltuu.

Kun lukee Daavidin psalmeja, siinä on henkilö joka tiesi ja koki todella, mitä on masennus ja suru, mitä on pilkka ja halveksunta, mitä on vaino ja pelko. Ja Hän turvasi Jumalaan koko elämästään, tahdostaan ja sielustaan. Hän oli Raamatun kirjoitusten eräs tunteellisimpia henkilöitä. Hän oli heikko ja inhimillinen. Hän eli ja palveli Luojaansa. Ei ole väärin tuntea pahaa oloa. Ei ole väärin tuntea pilkkaa ja vainoa uskon tähden.

Daavidissa oli Jumalan Voitelu, hänen vainoojassa Saulissa ei ollut. On aina ilmiselvää että siinä jossa on voitelu, sitä painostetaan ja pilkataan. Vaikka vainoojat eivät näe, sillä jos näkisivät, eivät koskaan niin menettelisi, niin se joka tekee Herran tahdon, hän näkee ja tiedostaa. Hän kokee sen. Se joka ei ole Herran puolella, on Herraa ja häntä vastaan. Se joka ei pidä Jumalan sanasta kiinni, ei ole hänen puolella, vaan vihollisen.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Luuk 11:35 Katso siis, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Se joka on pukeutunut lihan mieleen, on Hengen mielen vastakohta. Sillä liha etsii omaansa, ja Henki sitä mikä on Herran. Ja missä ikinä Hengen valossa ja ymmärryksessä kulkeva uskova onkin, hän tuntee ja kokee mikä on yhteistä hänen Henkensä kanssa ja mikä ei. Se joka on valaistu ja voideltu, erottaa pimeyden ja valkeuden, erottaa lihallisuuden ja hengellisyyden. Lihallinen mieli on aina sokea ja epäraitis. Lihan mieli on lain (tuomion) alla, Hengen mieli on armon (armahduksen) alla.

Lihan mieli ei kärsi kuulla Hengellistä, sillä lihan mieli ei pyhity koskaan. Hengen mieli ei kärsi kuulla ja samaistua lihan mieleen, sillä lihan mieli on itsekästä ja epäpyhää. Ne ovat vihollisia toisillensa. Mutta vaikka uskova on uudesti syntynyt ylhäältä Jeesuksen veren kautta, niin silti uskovassa on nämä kaksi. Ja se on todella ikävä asia. Sillä joka päivä pitää pukeutua Hengen mieleen ja asennoitua Jumalan näkökulmiin. Joka päivä on ajateltava, sitä mikä on Jumalan mielen mukaista, ei omaa.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Room 8:13. Jos te nimittäin elätte lihan mukaan, niin te tulette kuolemaan, mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin te saatte elää. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Vain ja ainoastaan Pyhässä Hengessä, ja Hänen voitelussaan, on mahdollista kuollettaa lihan halut. Ne kyllä kiusaavat ja ahdistavat, mutta niitä ei kuulu ravita. Ravintoa niille tulee joka tuutista, jos vain avartaa oman mielensä sellaisille. Tulee ravita itseään Jumalan Sanalla - Amen! Päivä päivältä tahdomme pukeutua Hengen mieleen. Joka päivä niin tehdessämme, kaikki lihallinen tulee turhemmaksi ja turhemmaksi. Ja Hengellinen tulee todellisemmaksi ja todellisemmaksi.

Liha on synnin ja tuomion alainen. Miksi tahtoisin elää lihallisesti, miksi tahtoisin elää niinkuin maailmallinen. Minussa on se ominaisuus, tiedostan sen aina, joka hetki. Mutta laitan sen pois. En halua olla sellainen. Koska ymmärrän ja tiedän, että se on maailmallisuutta ja pimeyttä. Ja sitä Jumala vihaa ja minä tahdon samaa kuin Jumala tahtoo. Lihallisuus on muoto, joka pitää riisua. Lihallinen mieli on vihollisen alainen.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Room 8:7 sen vuoksi että lihan mieli on vihollisuutta Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu kuuliaiseksi Jumalan Laille, eikä se voisikaan. ]
[ Room 8:6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Sillä lihallinen ei tunne ja näe Jumalaa. Lihallinen vastustaa Hengellistä. Lihallisella on lihallisen näkökulma kaikesta. Lihallisella on järki ja sydän ja tunteet ja mieli, kuten on Hengelliselläkin. Kumpikin kyllä tietävät ja osaavat ja puhuvat. Mutta toinen on ylhäältä, toinen alhaalta. Ei ole niin, että jokainen kerran uskoontullut, olisi Hengen mielinen automaattisesti. Mitä tapahtuu jos on automaattisesti ohjelmoitu? Ei mitään, sillä Jumalalla ei ole robotteja!

Jumalan lapsi, joka on Hengestä syntynyt, tulee olla ja elää Jumalan Hengessä. Tulee syödä Jumalan Hengen katoamatonta Sanaa, Raamattua. Tulee tuntea Jumala, tuntea Hänet henkilökohtaisesti, ei vain tunteena, vaan tuntea Hänet mikä on Hänen tahto ja mieli. Millä muulla tavalla Hänet oppii tuntemaan, kuin ainoastaan samaistumalla, ja pukeutumalla Häneen.

Sillä tavalla tuntee Hänet. Sillä tavalla tuntee synnin. Sillä tavalla erottaa voimat ja vallat. Sillä tavalla oppii olamaan kuuliainen, ja muuta ei enää tahdokaan, kuin vain Häntä. Raamattu sanoo että jokainen joutuu vainottavaksi, joka seuraa Jeesusta. Jos et koe vainoja, oletko Jeesuksen seuraaja. Sillä jokainen joka on hengellinen, on vihollisen vainoama. Hän kokee ja tietää sen. Se ei ole epäselvää, se on todella selvää.

Ei ole kyse ihmisen sisimmän persoonan, sielun vainottavissa olemista, vaan pimeydessä olevien henkien vainosta, jotka on alhaalta, avaruudessa ja maailmassa. Joille jokainen lihallinen ihminen on altis joka hetki. Niin minäkin voin olla. Siksi lihan mieli on syntinen ja tuomionalainen.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Est 4:14 Kun Mordokai sai tietää kaiken, mitä oli tapahtunut, repäisi Mordokai vaatteensa, pukeutui säkkiin ja tuhkaan ja meni keskelle kaupunkia ja huuteli kovia ja katkeria valitushuutoja Jokaisessa maakunnassa, joka paikassa, mihin kuninkaan käsky ja hänen lakinsa tuli, syntyi juutalaisten keskuudessa suuri suru: paastottiin, itkettiin ja valitettiin — monet levittivät allensa säkin ja tuhkaa. Kun Esterin palvelijattaret ja hänen hoviherransa tulivat ja kertoivat hänelle tämän, joutui kuningatar suureen tuskaan, ja hän lähetti vaatteita, että Mordokai puettaisiin niihin ja että hän riisuisi säkin yltään, mutta hän ei ottanut niitä vastaan.]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Hengellinen ei tee kompromisseja lihallisen kanssa. Hengellinen on ylhäältä, lihallinen alhaalta. Ylläolevassa Raamatunkohdassa Mordokai paastosi, ja hyvää tarkoittava kuningas, aidosti sympatisoiden tahtoi lohduttaa. Mutta Mordokai ei ollut lahjottavissa. Hän ei tehnyt kompromissia. Samoin Daniel, ei kumartanut epäjumalaa, vaikka sillä tavalla olisi päässyt pälkähästä. Lihallinen ihminen aina etsii lihallista apua. Lihallinen ottaa kaiken avun minkä saa, vain kun se tulee alhaalta. Sillä se ei näe sitä mikä on ylhäällä, sillä se on ymmärtämätön ja sokea.

Millä tavalla voit olla Hengellinen, millä tavalla pysyt Hengen mielisenä? Se on yksinkertaista, todella yksikertaista! Vaikka se on yksnkertaista, lihan mielisen on siitä huolimatta todella vaikea alistua ja sille se on mahdotonta. Jeesus puhui kaidasta tiestä, ja kamelista, joka menisi neulansilmän läpi. Se on lihalle mahdotonta ja ahdasta. Se on tai ei. Vaella Pyhässä Hengessä, lue Jumalan sanaa, ajattele hengellisiä ja hengellisestä näkökulmasta kaikkea, puhu hengellisä asioita, elä hengellisesti, pukeudu hengellisyyteen.

Ruoki itseäsi vain hengellisillä asioilla, älä maailmallisilla, ne on turhuutta. Älä etsi maailmallisuutta, vaan iankaikkista näkymätöntä valtakuntaa. Se on niin yksinkertaista! Etsi sitä mikä on ylhäällä, ei sitä mikä on alhaalla. Kiinnitä mielesi ylhäällä oleviin asioihin, ei alhaalla. Älä sijoita maailmaan, vaan taivasten valtakuntaan. Tästä on kyse -suunnanvaihdoksesta! Käännä katseesi Jeesukseen ja hiljenny Herrasi etehen..

Ei ole väärin olla hengellinen. Vaan oikein! Ei ole väärin olla radikaali. Vaan oikein! Ei ole väärin kieltää itseään. Vaan oikein! Ei ole väärin kuollettaa lihan mieltä. Vaan oikein! Vaikka tulet halveksutuksi ja ivatuksi, siitä huolimatta se on oikein! Sillä ne jotka sitä tekevät, eivät ole Herrasta, sillä Herra ei ivaa, niitä jotka ovat Hänelle kuuliasia. Se on totisesti alhaalta! Joskus pitäisi olla niinkin, että ne jotka pilkkaavat, näkisivät ja ymmärtäisivät sen. Mutta eihän sokea ymmärrä.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Joh 8:47 Joka on Jumalasta, se kuuntelee Jumalan sanoja. Sen vuoksi te ette kuuntele, koska ette ole Jumalasta."]
[ 1Joh 4:5 He ovat maailmasta: sen vuoksi he puhuvat maailmasta, ja maailma kuuntelee heitä.]
[ Joh 9:31 Me tiedämme että Jumala ei kuuntele syntisiä (lihanmielisiä), vaan jos joku on Jumalaa pelkäävä ja tekee Hänen tahtonsa, sitä Hän kuuntelee.] -AMEN!
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Mutta Jeesus tuli etsimään yhtä kadonnutta tai haavoittunutta, jota muut sorti ja haavoitti. Hän meni pilkan keskipisteeseen, vain sitä varten että keräisi niitä, jotka ei mitään ole, tehdäkseen niistä itsensä kaltaisia seuraajia. Olkoonkin sitten tämän ajan termin mukaan, ylihengellisiä tai vääräoppisia. Tämän maailman terminologia ei ole yhtä Jumalan totuuden kanssa. Ei voi olla ylihengellisyyttä, sillä Jumala on ylin. Tai siten olkaamme kaikki ylihengellisiä. Koska on olemassa vain se mikä on ylhäällä ja se mikä on alhaalla. Tai sitten hengettömyyttä.

Kuitenkin uskovat ovat uudestisyntyneitä hengellisesti ylhäältä, liha on syntynyt alhaalta. Joten pitää etsiä sitä mikä on ylhäällä. Syödä sitä mikä on ylhäältä, ei alhaalta. Mutta monet etsivät sitä mikä on alhaalta. Ei liene Jumala sitä varten ketään omakseen ota, että saa elää kuin ennenkin (lihan mielessä). Vaan Hän on eroittanut uskovan maailmasta. Hän on omakseen ottanut. Mutta Hänen omansa eivät tahdo tuntea Häntä ja seurata Häntä.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Gal 1:10 Ihmisiltäkö minä etsin nyt hyväksyntää, vai Jumalalta? Tai yritänkö olla mieliksi ihmisille? Jos minä vielä mielistelisin ihmisiä, en olisi Messiaan palvelija. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Onko sitten oikein että Messiaan / Jumalan Hengen mielessä oleva ihminen, osoittaa lihan mielessä olevalle, lihallisen elämäntavan ja käyttäytymisen hyväksymistä? Mikä on vastuumme, jotka olemme Hengen mieleen pukeutuneet? Sulaudummeko maailmaan, vain erottaudummeko siitä? Annammeko synnin rehottaa ja rakastamme, mutta emme puutu syntiin. Onko se todellista rakkautta, että hyväksyy kaiken? Onko se todellista rakkautta, että sallii lihan mielen vallita toisissa eksyttäen heidät.

Niin onko se? On paha nähdä ja todeta, että sielunvihollinen sokaisee uskovia. Minusta on paha, että joku luopio, tai lihan vallassa oleva ihminen, vetää showta, ja uskovat leikkivät siinä sitten ja osoittavat hyväksyntää. Onko sellainen uskova hengellinen joka toimii siten? Voiko samassa henkilössä tuoksuta Kristus ja paholainen? Mikä on vastuumme todella? Eikö meidän tulekin loistaa Kristuksen kirkkaina valoina, eikö vain tulekin olla sanojemme kuin suolaa ja eikö meidän tulekin kylvää Elävää Jumalan Sanaa.

Miksi mukaudumme maailmaan? Kuka on siitä iloinen? Ketä kuuntelemme? Tunnetko Jumalan? Kuunteletko Häntä? Ketä kuuntelet? Ketä tottelet? Kenelle puhut, kenen opettamia sanoja? Kuka on opettajasi ja kouluttajasi? Mitä syöt, mitä juot, mitä etsit, mitä katsot? Missä on sinun sydämesi? Missä on sinun ajatuksesi? Mitä rakastat? Mitä paapot? Oletko sokeriin kuorrutettu uskova, vai suolalla suolattu? Mitä sinä olet, kuka sinä olet? Kuka on Herrasi? Ketä palvelet? Kenen kouluttamana olet? Kenelle kuuliainen?

Onko sinulla suunnitelma, mikä se on? Keneltä se on? Onko mukautuminen osa suunnitelmaasi? Voitko sanoa, että se on Jumalasi tahto. Rakastatko seurapiirejä, rakastatko kuunnella tuoreita juoruja ja huveja? Rakastatko kuulla ja nähdä hekumallisia asioita? Mitä sinä haluat todella? Tavoitteletko sitä? Vai siirrätkö ja siirrätkö tuonnemmaksi aina ja aina vaan? Miksi? Onko se kärsivällisyyttä? Se että aina siirrämme Jumalan kohtaamista tuonnemmaksi. Kuinka kauan koettelet Jumalan kärsivällisyyttä?

Kun Jeesus kysyy sinulta mitä sinä tahdot? Mitä sinä vastaat? "Anna minulle puoliso, anna auto, anna rahaa, anna kauneutta, anna ystäviä ja terveyttä". Niin, tuotahan lähes jokainen tarvitsee. Mutta eikö se ole osa tätä näkyvää maailmaa. Onko sinulla perusteluita ja mitkä ne ovat? Ovatko ne Jumalan mielen mukaisia perusteluita? Vai onko niin että, kun saat sen, niin nautit siitä ja kulutat sitä ja unohdat saman tien Herrasi.

Mitä sinä todella tahdot että minä sinulle tekisin ja antaisin? Mitä haluat? Haluatko kerryttää omaasi, vai haluatko antautua Jumalalle? Haluatko omaasi, vai haluatko samaa kuin Jeesus haluaa? Niin rakas vapahtaja. Minäkin haluan puolison. Mutta ei niinkuin maailma haluaa, vaan niinkuin Jeesus haluaa. Ei niinkuin lihani, vaan niinkuin Pyhä Henki tietää parhaaksi. Minä tarvitsen, palvellakseni Herraa, ja myös jaksaakseni elää, yksin olen puutteellinen kaikessa.

Mutta myös minun tulee voida kuvitella elämä ilman tätäkin vastausta. Koska elämä ei ole sen asian varassa, vaan Jumalan, joka on kutsujani. En siinäkään asiassa ala komromissailemaan. Vaan sen minkä tiedän, sen tiedän, ja siinä pysyn. On hyvin tärkeää olla kuuliainen sisäiselle intiuutiolle. Jota myös Pyhän Hengen aistimukseksi tiedän kutsua. Pyhä Henki on minussa, ja luotan Häneen, vaan en itseeni.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Kol 3:17 Ja kaikki mitä te vain teettekin sanassa tai työssä, ne kaikki olkoot Herran Yeshuan nimessä, kiittäen Hänen kauttaan Jumalaa ja Isää.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Tässä yllä on jae, joka asettaa itsemme siihen paikalle, että pohdimme, voimmeko sanoa että kaikki tekemisemme ovat Jeesuksen nimessä suoritettuja. Vai ovatko tekomme omia? Kirkastavatko ja koroittavatko tekosi ja sanasi Jumalaa. Onko ne Messiaan kunniaksi, Hänen kirkkaudekseen Tuleeko niistä kiitos Jeesukselle ja Häneltä sinulle. Vai häpeä? Oletko Häneen kätkeytynyt, ja Hänen rakkaudella vallattu? Oletko aidosti Hänen omansa? Rakastatko Hänen Pyhyyttänsä?

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

[Room 8:1-14, 2Kor 7:1, Gal 5:16,25, 1Kor 3:1, 1Kor 3:3, 2Kor 1:12, Pt1 2:11, Room 7:5-6, 1Tim 4:12, Flp 1:27, Efe 4:22-32, Joh 11:33, Pt1 4:2]