Janoan rakkautta, milloin tulet minua vastaan.
Olen odottanut sinua elämäni ajan.
Tuletko hahmon muodossa vai tuntemuksena?
Yöllä näen unia, että tulet hahmossa ja olen rakkautesi keskipiste.
Mutta herätessäni päivään, olen täyttymätön sinusta edelleen.
Odotan sinua rakkaus, haluan olla keskipisteesi ja taipua virtaasi.
Tahdon rakkauden kiihkeää kiduttavaa tunnetta,
joka on palavana juuri ottamassa vastaa sinut.
Mutta kohtaanko koskaan sitä?
Millaisena tulet minua vastaan, tunnistanko sinut?
Olenko liian ylpeä sinulle, tai liian kova?
Tule vielä uniini edelleen, silloin kun olen avoin ja vastaanottavainen.
Rakastele minua hellästi oi rakkaus.
Joka yö otat uudenmuodon ja kiedot minut itseesi
mielikuvituksellisella tavalla.
Siksi nautin nukkua ja uneksia,
Olla keskipiste ja elää hetket hidastettuina,
aloittaa toisenlaisesta näkökulmasta uneni,
joka ei tee minua surulliseksi.
Oletko rakkaus ja lumoat uniani, vaan janoanko ja siksi uneksin.
Mistä tulee kaikki nämä unet.
Mutta ne haaveet hoivaavat silti sieluani.
Ihanaa olla hyväksytty, keskipiste.
On ihana äänet, värit, tuoksut, tunteet.
Onko se laiha todiste iankaikkisesta onnesta?
Suutelet ja veri kohisee ja ja tulee janoavammaksi.
edit