Uskon että Uusi testamentti on salaisuus. Monikaan kristitty ei tiedä mikä se on. He lukevat ja tulkitsevat sitä väärästä näkökulmasta. He suhtautuvat sen vuoksi juutalaisiin aivan väärällä tavalla (ylenkatsoen). “Ei israelilaiset” ja “ei juutalaiset” ovat ainoastaan armosta uskossa. Eivätkä ole pätevämpiä Sanan tulkitsijoita kuin Jisrael tai Juuda.

Uskon että Uusi testamentti on osoitettu Israelille ja etenkin juutalaisille. Siinä kirjoitetaan eniten asiaa juutalaisille. Ne Jahshuan vertaukset koskee kadonnutta Israelia ja juutalaisia. Ne profetia on osoitettu kadonneelle Israelille ja juutalaisille. Ne opetukset seurakunnille, on osoitettu juutalaisille ja kadonneelle Israelille. Uusi testamentti ei ole osoitettu ensisijaisesti “ei juutalaisille” ja “ei israelilaisille”. Uusi testamentti tulee tulkita vain juutalaisesta näkökulmasta.

Jahshua käski opetuslasten lähetyskäskyssä mennä evankelioimaan Jisraelin kadonneita lampaita. Ja kielsi heitä menemästä “ei israelilaisten” luokse. Jahshuan kaikki opetukset on osoitettu Israelilaisille ja juutalaisille. Vain Israelilla ja Juudalla on oikeus ja pätevyys opettaa omiaan, kunhan se tapahtuu Tanakhin mukaan. Jahshua Ha´Machiach eli ja opetti Tanakhin mukaan.

UT:n Sanaa tulee tulkita ainoastaan Tanakhin näkökulmasta. Sanaa tulee tulkita ainoastaan juutalaisesta näkökulmasta. Koska se on osoitettu kokonaan heille, ja osoitettu heille. Paavalin kirjeissäkin ovat asiat varmaan siltä näkökantilta. Ja koska se niin oli, oli myös itsestään selviä asioita, joista ei tarvittu erikseen mainita. Esim. ruokasäädökset ja juhlat.

YHWH´n Sana ei ole “ei juutalaisten” tai “ei israelilaisten” (yht. hebrealaisten) omistuskirja. Se on heille laina tai vuokrakirja. Hebrealaiskirje on osoitettu sekä Juudalle ja Israelille. Jisrael on vielä karkoituksessa, mutta Juuda ei ole kuin osittain. Vuokralaisella tai lainaajalla ei ole omistusoikeutta YHWH´n Sanaan. Eikä myöskään tekijänoikeuksia. Vuokraaja tai lainaaja ei saa koskaan väittää että sanan todelliset omistajat ovat sen menettäneet, tai että heillä ei ole siihen oikeutta.

“Eli juutalaiset” ja ei israelilaiset”, ovat korkeintaan “oikeutettuja” ottamaan murusia pöydältä tai sen alta. Mutta vain armon vuoksi he saavat syödä leipää, eivätkä oikeutensa tähden, kuten Juuda ja Jisrael. Juudalla ja Israelilla (hebrealaisilla) on ensisijainen oikeus leipään. Se on heidän leipänsä.

Shaul, Paavali opetti kaikkia opetettaviaan sisälle hebrealaisten uskoon. Hän antoi heille vähimmäiskriteerit, joilla heidät tulee hyväksyä mukaan Juudan uuden testamentin seurakuntaan. Huomioi että ohjeet on osoitettu Juudalle, eikä “ei hebrealaisille”. Me emme voi ottaa Sanasta jotain, ja sen mukaan sanoa, että tämä riittää meille, kun se on sillä tavalla kirjoitettu. Ohjeet on kirjoitettu Juudaan seurakunnille. Se jättää avoimeksi “ei juutalaisille” ja “ei israelilaisille”, sen että he voivat omaksua myös Juudan seurakunnan tavat. He joko tahtovat tai eivät tahdo sitä. Heiltä ei velvoiteta sitä.

Mutta Suomi on luopio-Jisrael, tai Efraim. Sehän kertoo meille, että meille kuuluu Juudan seurakunnan velvoitteet. Juudan ja Jisraelin seurakunta elää Tanakhin mukaan. Jos se ei elä, se on vielä luopio-teillä, kuin tuhlaajapoika

lue myös: http://heavenheart.hopto.org:443/Bethesda/index.php/topic,1178.msg5956.html#new