-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- -- - -- - - - --
Hb 10:15. Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki, sillä kun Hän on jo aiemmin
sanonut: 16. "tämä on se liitto, jonka Minä teen heidän kanssaan näiden päivien
jälkeen", niin Luoja sanoo: "Minä laitan lakini heidän sydämiinsä, ja kirjoitan ne heidän
mieleensä", 17. sekä: "heidän syntejään ja laittomuuksiaan Minä en enää muista".
18. Siellä missä on näiden anteeksiantamus, ei enää ole uhrattavaa synnin puolesta.
-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- -- - -- - - - --

Tarvitaan päivittäin parannusta. Se tarkoittaa sitä, että teemme oikeita valintoja, tarkkaamme ajatuksiamme, että mikään väärä ei tule meistä ulos, eikä mikään väärä pääse tekemään pesää päämme päälle. Vaan kaikki väärät asiat poistamme mielestämme, emmekä antaisi niille mitään valtaa. Jatkuvasti siis valvomme itseämme. Jatkuvasti teemme parannusta, jatkuvasti korjaamme kurssiamme, koko aika valitsemme tehdä paremmin.

On myös sitäkin parannusta että aina illalla rukoilemme anteeksi syntejä, samoja syntejä joka ilta. Mutta päivällä emme tee tee parannuksen tekoja ja emme käännä kurssiamme. Vaan olemme kuin olemme, puhumme ja ajattelemme mitä ajattelemme. Emme edes viitsi hyljätä sitä mikä pahaa on ja tehdä parannusta soveliaita hedelmiä. Illalla kuittaamme kaiken. Emme elä koko aika parannuksessa, koko aika huolehtien itsestä ja ajatuksistamme..

-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- -- - -- - - - --
Hb 10:19 Meillä siis on, veljet, Yeshuan veressä luottamus pyhistä pyhimpään sisälle
pääsemisestä, 20. jonka Hän on vihkinyt meille uudenlaiseksi ja eläväksi tieksi,
esiripun (eli Hänen lihansa) kautta — 21. "suuri pappi Jumalan huoneen haltijana" —
22. niin tulkaamme esiin aidolla sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän
huuhdottuna puhtaaksi huonosta omastatunnosta, ja ruumis pestynä puhtaalla vedellä.
-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- -- - -- - - - --

Parannus tarkoittaa mielenmuutosta, kääntymistä, jonkun asian hylkäämistä, oikeinvalintaa. Parannus tarkoittaa katumista ja siitä seuraavaa muutosta mielessä ja valinnoissa. Parannus on myös asia, joka tapahtuu välittömästi, koko aika, ei ainoastaan jälkikäteen. Parannus elämä on kokoaikaista elämää. Valitsemme koko aika Jumalan mukaisen ajatuksen ja ratkaisun, emmekä pahaa tai itsekästä. Emme odota että vahinko on jo tapahtunut. Vaan siinä risteyksessä, valitsemme oikein - ajoissa.

Joku uskova saattaa puhua päivällä alatyylisillä sanoilla, valita puhua törkeästi. Tekee joka ikinen päivä niin. Sitten joka ilta se ihminen menee ristin juurelle, ja tunnustaa syntinsä. Tekee parannuksen. Sitten tulee uusi päivä ja ärräpäät taas lentää. Mitä se sellainen parannuselämä oikein on? Jumalan pilkkaa sellainen on! Meidän täytyy koko aika elää parannuksessa - 24 tuntia vuorokaudessa. Koko aika! Ei vain jälkikäteen. Vaan koko aika! Silloin et ehdi tehdä virheitä.

-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- - - - --
Hb 10: 26. Jos me nimittäin antaudumme syntiin tahallisesti, saatuamme
ymmärryksen totuudesta, niin ei ole enää jäljellä uhria syntien puolesta, 27.
vaan jonkinlainen pelokas tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka tulee vielä kulut-
tamaan vastustajat. 29. kuinka paljon ankaramman rangaistuksen luulette sen
ansaitsevan, joka polkee jalkoihinsa Jumalan Pojan, ja suhtautuu epäpyhällä
tavalla liiton vereen, jossa hänet on pyhitetty, ja halveksii armon Henkeä!
-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- - - - --

Valitset jo ennen luonnollista valintaa, tehdä oikein. Kun tulee kiusaus, valitset sen mikä on Jumalan mielenmukaista. Et anna itsesi mennä automaattivaihteella alas mäkeä ja taas illalla kuittaat päiväsi. Joka ikinen päivä teet näin. Et ikinä kasva uskossa. Et ikinä muutu. Olet aina samanlainen. Pysyt samanlaisena. Et ikinä muutu. Et ikinä opi. Aina teet samat virheet. Et elä parannuselämää. Et tee parannusta, vaan annat Jeesuksen tehdä sinun puolestasi parannuksen. Ei se niin käy.

Jos olet uskova - sinä et saata kiroilla! Et saata halveksia toista uskovaa! Et saata vihata ketään! Et saata juoruta kenestäkään pahaa. Et saata ajatella haureellisia asioita. Et saata olla kiinni moraalittomissa asioissa. Hylkäät heti paikalla pahat ja likaiset ajatukset. Ne asiat ei ole Jumalan mielenmukaisia asioita. Eivät ole! Sinun on tehtävä parannus, heti kun sellaisia houkutuksia tulee eteesi - ajoissa! Valitse oikein. Valitse se ratkaisu - mikä on Pyhää ja Jumalan tahdon mukaista.

Meidät on kalliilla hinnalla ostettu! On totisesti! Älkäämme pitäkö sitä hintaa halpana. Älkäämme häpäiskö tahallamme Hänen lunastushintaansa, pitäkö sitä pilkkanamme. Meidän täytyy - meitä edellytetään suorastaan, elämään nuhteettomasti. Että kartamme pahaa ja syntiä. Sitä on Jumalan pelko! Kammoksumme syntiä! Emme missään tapauksessa harrasta sitä. Kartamme sitä kuin ruttoa! Emme leiki synnillä. Meidät on todella kalliilla hinnalla ostettu ja lunastettu.

Ylläolevassa Raamatunjakeessa (17) ilmaistiin, että ei ole enää uhria uhrattava. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme Hänessä, uhrissa kätkettyjä koko aika. Olemme kätketty Hänen anteeksiantoonsa ja armoonsa koko aika. Jakeessa (16) ilmaistaa että sydämissämme ja mielessämme on Hänen Lakinsa. Jakeessa (26) mainitaan, että jos tahallisesti teemme syntiä, ei meillä ole enää uhria puolestamme. Ei ole kuin yksi ainoa uhri. Hän on Herra Jeshua Messias.

Älkäämme tahratko itseämme, älkäämme häpäiskö Hänen kunniaansa. Meidän täytyy kuulla Hänen äänensä, Hänen Lakinsa on sydämessä ja mielessämme. Meidän on kuoltava itsellemme, ja laitettava Mestarimme ykköseksi elämässämme. Emme omia halujamme, emme tahtoamme ja himojamme. Vaan olla Hänen kasvojensa edessä puhtaana, Hänen verivirtansa alla.

Jakeessa (20) mainitaan että Hän Messias on meidän uusi tie ja esirippumme - Jumalan Pyhimpien kasvojen eteen ja läsnäoloon. Me kannamme yllämme Messiaan, elävän Karitsan taljaa. Isä näkee meidät Hänessä. Hän näkee meidän uhrimme ja oman uhrinsa, sovitusuhrina yllämme. Me olemme jatkuvasti Hänen verivirtansa olla. Ei vain iltarukouksessa - vaan koko aika. Mutta jos tahallemme teemme syntiä, mitä sitten?

-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- -- - -- - - - --
Jer.31:33. Vaan tämä on se liitto, jonka Minä teen Israelin heimon kanssa niiden
päivien tultua, sanoo Luoja: Minä asetan lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen
heidän sydämiinsä — ja niin Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat Minun kansani.
34. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa
Luoja.' Sillä he kaikki tuntevat Minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Luoja —
sillä Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.
-- - --- - -- - - -- ---- - -- - -- --- - - - - - -- - - - - -- - - - -- - -- -- - -- - - - --

Voisin tuon käsittelemäni asian havainnollistaa toisin, että ymmärtäisit sen paremmin. Ajattele että olet naimissa, ja että puolisosi joka päivä kiroilisi ja sanoisi sinulle mitä paha luonto antaisi vaan mieleen tulla - loukkaisi sinua. Ja joka ilta sitten tämä pyytää anteeksi ja itkee. Taas seuraava päivä tulee ja hän tekee saman asian. Aina ja aina vaan. Raamattu sanoo minkä teet yhdelle Herran pienemmistä, sen teet Hänelle. Saattaa olla kyse lapsi - vanhempi suhteestakin. Osoittaako tämänlainen käytös rakkautta ja kunnioitusta? Vai aivan muuta?

Näin me uskovat toimimme Herraamme Ylkäämme kohtaan - omaa Rakasta Sulhastamme kohtaan. Rakastammeko Häntä silloin, teoissa ja sanoissa? Jos rakastamme pidämme Hänen Sanansa ja käskynsä. Muistutamme Rakastamme luonteelta, tavoilta ja ulkoisesti. Haluamme olla samanlaisia, ilahduttaa Häntä kaikella tavalla. Me silloin varommme kieltämme. Me silloin varomme saastuttamasta itseämme ja muita. Me silloin emme halveksi Jumalan palvelijoita, toista vilpitöntä Jumalan palvelijaa. Halveksikaamme syntiä ja maailmallisuutta, kaihtakaamme sitä.

Jos sinulla on lapsi, niin tämä lapsi on Herralta. Et omista hänen sieluaan. Hän on Jumalan oma ja luotu yksilö. Hän on sinulle annettu kasvatettavaksi. Hän on Jumalan kallis arvoinen taimi - siis kohtele lastasi kuin arvokasta kasvia. Kasvata hänet hyvin, hoida hyvin. Hän on sinulle Jumalan turmeltumaton lahja. Vaali ja arvosta häntä. Älä kaada häneen vihaasi, syyllisyyttäsi. Hän ei ole uhri. Hän on sinulle lahja, Jumalan aarre. Laina-aarre. Lapsesi ei ole sinun omasi, vaan Jumalan oma, kuten sinäkin. Sinä olet vain hänen haltija.

Jumala on asettanut elämäämme rajat, noudatettaviksi - ei rikottaviksi. Jos sinulla on lapsi - laitat varmasti rajat hänen elämäänsä noudatettaviksi. Jos joka hetki käsittäisit että lapsesi on Jumalan lahja, lahja Pyhältä vanhurskaalta Isältä - niin et voisi turmella häntä. Et voisi asettaa häntä television ääreen, haureuden todistajaksi, tupakoinnin, alkoholin käytön, kiroilun ja pahanpuhumisen todistajaksi.

Jos olet hyvä ihminen - niin laitat rajat. Sellaiset rajat kuin Jumalan Sanan normittaa. Laitat omaan elämääsi rajat, joita noudatat. Uskovan ihmisen elämä on rajatonta hengellisessä merkityksessä, usko voi ja saa olla rajaton, rakkaus on rajaton, Hengen hedelmien vaikutus rajaton. Mutta ei ole niin, että meillä on lupaa mennä rajan taakse. Pysykäämme lammaspaimenen laitumella. Älkäämme menkö sikaloihin tai syökö myrkytettyä rehua. Pysykäämme Jumalan Sanan alla joka hetki.

Jeremiankirjan jakeissa (33-34) ilmaistaan, että Jumalan Henki on laittanut sydämiimme tiedon oikeasta ja väärästä. Tiedon siitä mikä on Jumalan mieli ja tahto. Eli siis joka vaeltaa Pyhän Hengen täyteydessä, valitsee Jumalan tahdon ja mielen. Koska hän tuntee Jumalan mielen ja tahdon, ja ei siksi saata ja uskalla asettua tottelemattomuuteen ja kapinaan Jumalan edessä. Hän tietää mikä Jumalaa miellyttää ja kunnioittaa Hänen Sanaansa ja Henkeänsä.

- -- - - --- - -- - - -- --- - -- - -- - -- - - --- -- -- - -- ---- - -- - -- - - --- -- -- - -- ---
Jk 2:18. Joku ehkä sanoo: "sinulla on uskoa, mutta minulla on tekoja" — osoita minulle
se uskosi tekojesi kautta, niin minäkin osoitan sinulle tekojeni kautta oman uskoni. 26.
Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, samoin myös usko ilman tekoja on kuollut.
- -- - - --- - -- - - -- --- - -- - -- - -- - - --- -- -- - -- ---- - -- - -- - - --- -- -- - -- ---

Meillä on siis osuutemme. Parannuksen teko ja mielenmuutos on meidän osuutemme. Elämässä täytyy tapahtua parannuksen jälkeen muutos. Jos kadumme jotakin asiaa, vaikka kiroilua tai juoruamista, niin se tarkoittaa sitä, että me päätämme enää olla tekemättä sitä. Me todella totisesti päätämme sen ja sitoudumme siihen mielessämme että emme enää niin toimi. Sama on muodenkin asioiden kanssa. Jos katsot saastaa ja tunnustat sen Herralle itkien ja kadut, mutta et tee parannusta, niin se oli mitätön teko, samantekevä katumus - koska mitään muutosta ei tapahtunut.

- -- - - --- - -- - - -- --- - -- - -- - -- - - --- -- -- - -- ---- - -- - -- - - --- --
Rm 6:6. tietäen tämän, että meidän vanha ihmisemme on Hänen kanssaan
ristiinnaulittu, jotta synnin ruumis kumottaisiin, emmekä me enää palvelisi
syntiä — 7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
- -- - - --- - -- - - -- --- - -- - -- - -- - - --- -- -- - -- ---- - -- - -- - - --- --

[ Raamattu2005 [ http://www.nettiseurakunta.net/2005/ ]
¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨*¨