Se ole sitä että on pukeutunut Kristuksen mieleen ja että se otetaan pois välillä, siis eli Kristuksen mieli olisi vain naamio. Vaan se on sitä että Kristuksen mieli tunkeutuu itseemme, ja on meissä ja meitä. Sinua ja minua. Sellainen osa, jota ei voi leikata pois, eikä panna pois. Kristuksen mieli sulautuu itseemme. Se sulautuu mieleen - ja sieltä se vaikuttaa kaikkialle, päätöksiin ja tahtoon. Kristuksen Henki - Jumalan Henki joka kirkastaa Kristuksen Kunniaa aktivoi mielemme. Kristuksen mieli ohjaa tahtoamme, ei me Häntä. Jumala Henki meissä tekee sen. Jumalan Henki on sama, kuin Jeesuksessa lihansa päivinä. Jolle Hän on ainoastaan naamio, se otetaan, se temmataan pois hänen päältään ja yltään.
Kristuksen tulee olla meissä ja meidän Hänessä. Olla sulautuneena toisiinsa täydellisesti. Jumalan ja minun pitää olla erottamattomat. Eli mikään ei saa tunkea väliimme erotukseksi. Mielemme pitää olla yhtä. Kuten Jeesus oli yhtä Isän tahdon kanssa maailmassa missä Hän aikoinaan oli. Mihin oma mieli laitetaan? Mitä tarkoittaa käsite -mieli? Mieli on luonnetta, osa persoonaa, ihminen voi todellakin muuttua. Todellakaan Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Hän ei tunne mahdottomia käsitteitä. Ylpeästä voi tulla nöyrä, vihaa täynnä olevasta rakkaudellinen, itsekkäästä epäitsekäs. Niitä ei panna pois ja tuoda taas esille. Ne sulautuu ihmiseen. Myös Jumalan Henki mielen kautta vaikuttaa vahvasti tahtoon ja valintoihin.
Luonteemme ja mielemme ei muutu suinkaan itsestään, vaan luovuttautumalla Herralle tahdollamme. Päästäessämme irti siitä mikä on kapinallisuutta Jumalaa kohtaa, Hän tekee sen sijaan uutta sinussa ja minussa. Kun tahtomme ja mielemme on nöyrtynyt ja taipunut Herran edessä. Hänen muotonsa tulee esille valinnoissa ja käytöksessämme. Se vaikutus pysyy sinussa ja minussa. Sen voi myös menettää, kun kylvää syntiä ja nauttii siitä, ei tietenkään ole Jumalan Henki sitä sietävä, vaan Hän vetäytyy pois, eli suoja lähtee. Synti erottaa ihmisen Jumalasta, ja myös tukahduttaa Jumalan kylvötyön, joka on Sanan kautta saanut muutoksen aikaan. Mikä siis onkaan naamio, kun menettää Kristuksen mielen, kenen kaltainen se on ?!
Jumalan Hengen täyteydessä eläminen on edellytys sille, että pysyy Kristuksessa, Hänen mielensä on minussa ja sinussa. Ja se vahvistaa otettaan enenevästi, Jumalan Sanan kautta, joka saa aikaan pysyvää kuuliaisuutta, ja itsemme nöyrtymystä Kaikkivaltiaan edessä. Kun pysyt uskollisena Kristukselle, Hän pysyy sinussa uskollisesti. Hän ei häily, vaikka sinä häilyt.Moni ajattelee Kristusta omasta perspektiivistä. Moni asettelee mielikuvia ihmissektorista käsin Jeesusta kohtaan. Eli on näkemyksiltään alhainen. Mutta me todella saamme Kristuksen mielen, Pyhän Hengen vahvistamana. Sen jälkeen et tarkastele Jeesusta alhaisuudesta käsin. Vaan tunnet Hänet henkilökohtaisesti ja olet Häneen yhteydessä.
Myös Kristuksessa vallattuna uskova tarkastelee itseään ja maailmaa Jumalan näkökulmasta. Täysin valloittunut tJumalan Hengestä, ei enää voi tarkastella asioita maailman oven pikkuruisesta avaimenreiästä käsin. Vaan on sen sijaan hyvinkin laaja käsitys, näkyväisyyden ja rajallisuuden pienuuden toiselta puolelta, joka on erittäin hengellinen ja avara. Myös siinä ihmisessä alkaa enemmän vaikuttamaan Jumalan Sana, ja maailman pinnallisuus, ei tartu enää Häneen. Hän on allerginen sellaiselle, hän ei tunne vetoa ja samaistumista enää maailmallisiin höpötyksiin. Hän on hyvin tarkka itsestään, huolehtii mitä sanoo ja ajattelee. Hän haluaa olla enemmän Jumalalle kiitokseksi, kuin ihmisille. Hän ei mukaudu maailmallisuuteen, vaan Jumalan Sanaan.
Tunnet Jumalan / Jeesuksen näkökulman kaikista elämän asioista, sen tähden että olet samaistunut Häneen. Olet Hänessä, Häneen sulautunut, puhut Hänen Sanojaan, haluat tehdä Jumalan tahdon, kaipaat Häntä alati. Kaikki on yhteistä sinulla ja Jeesuksella. Sinulla on kaikki tarvittava tieto, viisaus, rakkaus, kärsivällisyys ja nöyryys Hänen Hengessään ja mielessään. Lihan mieli on vihollisuutta Kristuksen mieltä vastaan. Raamattu neuvoo Hengellä kuollettamaan lihan teot ja myös lihan mielen. Joten on valittava aina hengellinen näkemys ja teko. Nöyryys on ainoa asenne, jolla kykenemme olemaan alamaisia Hengen / Kristuksen mielelle. Ja tämä nöyryys on Hengen aikaansaama asenne, se on Hengen hedelmä.
Raamattu ei opeta olemaan nöyriä lihallisuudelle tai synnille eikö opeta kumartamaan ketään ihmistä ja lihaa. Liiaksi nykyaikana kiinnitetään huomiota ihmiseen itseensä, ja hänen hyvinvointiinsa. Kaikkialla ihannoidaan jotakin aatetta, ihminen on palvonnan kohde. Se on kyllä kaunista salakavalaa syntiä. Ihmisen ylpeyden mieltä ruokitaan ja manipuloidaan joka tuutista. Minkä sinä annat manipuloida mieltäsi, minkä annat vaikuttaa sinussa? Kaikki mitä kuulet ja näet ja luet, se on ravintoa. Se on todella vahvaa ravintoa, joka muokkaa mieltäsi. Kielsitpä tai et. On olemassa maailmassa vaikuttava henki, se on kaikkialla, se todella myös vaikuttaa, sitä ei tarvitse etsiä kuin jalokiveä. Kaikki muovaa meitä, kaikki mitä luet ja näet ja tutkit ja koet, se todella muovaa mieltämme.Kaikki jättää jälkensä ihmiseen.
Pyhä Henki ei ole siivilä, mikäli uskot että Hän on ja voit elää synnissä katsoen televisiosta roskaa, olet väärässä. Häntä loukkaa se että ravitset itseäsi maailmalla. Hänen kallisarvoinen työnsä sinussa, menee hukkaan. Likaaminen käy hetkessä, mutta jos oikein pintyt, tarvitset kuukausia vapautuaksesi mielesi alueella riippuvuuksista. Puhun näkemisen alueen synnyttävistä lankeamisista tai riippuvuuksista, jotka aikaan saa omaksumisen synnin. Tiedän kokemuksesta tämän. Televisio riippuvuudesta irti pääsy lopullisesti vie kuukausia. Vaikka ei katsoisi, se mielessä aiheuttaa kaihoa ja houkutusta. Tänä päivänä yli vuoden oltuani sitä ilman, en halua katsoa, en koe houkutusta sen puoleen. Minä en vain kykene keskittymään. Katselu on passiivista vastaanottoa. Koen houkutusta Jumalan puoleen - haluan Hänet ja Hänen elämyksensä.
* * *
[ Room. 12:2. ja että te ette mukautuisi tähän ikuisuuden aikakauteen, vaan te muuttuisitte mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne mikä on Jumalan tahto: mikä on hyvää ja otollista ja täydellistä. Minä nimittäin sanon teille jokaiselle, sen armon kautta joka minulle on annettu, että te ette ajattelisi itsestänne enempää kuin on sopivaa ajatella, vaan te ajattelisitte itsestänne kohtuullisesti, sen uskon määrän mukaan kuin Jumala on jakanut kullekin. ]
-- -- -- -- -- --- -- -- --- ----- ---- -- -- -- -- -- -- -- -- - -- -- -- -- -- --- -- -- - -- --- -- --
Tämä yllä oleva kirjoitukseni on todella vajavainen. Koin että sen kirjoitin suuressa vajavaisuudessa. Se oli vasta sisälläni hautomossa, ja toin sen jo näin esille, tässä jouduin miettimään ja töihin ajatusteni kanssa. Oikeastaan se syntyi ulos kirjoittaessa, valmistamattomana. Tämä Kristuksen mielen hahmottaminen ihmisessä on todella laaja asia kirjoitettavaksi. Pyhityksestä on tässä asiassa kyse nimenomaan. Kuitenkin tämä on ollut varsin synkkä päivä, jotenkin mieleltäni olen ollut aivan uupunut. Ja myös ei tuo ulkoilmakaan kohota mieltä. On kosteaa ja synkkää ja sumua. Jotenkin on niin eksynyt olo tässä maailmassa. Jotenkin niin kovin orpo olo. Jotenkin niin paljon omaksunut taivasta, ja paljon menettänyt myös.. jotain pitää kuoria. Kaikkea ei voi käsittää. Sekin lie armoa, että ei tiedä mitä tahtoisin. Ohjat on näin Jumalalla täysin, en voi pilata mitään ja en hajoa, jos en saisikaan tietää, sitä että olisinn sinisilmäisyydessä viattomasti uskonut hyvään, kohtaamatta hyvää jota ei ollutkaan, vaan se hyvä oli pelkästään minussa, mutta jos aitoa hyvää olisikin ollut, olisi ollut ihana saada siitä maininta. Nytkään hengelliset tuntemukseni eivät ole saaneet palautetta, se palaute voisi vahvistaa uskoani. Mutta mikäli palaute olisi tyhjää, se taas murskaisi minut. Uskon - mutta en ole saanut palautetta tähän asti, siitä mitä olen kokenut hengessäni. Olen yhä kuunnellut tuota ihanaa laulua, samaa jonka linkitin tuonne aikaisempaan tekstiini.
-- -- -- -- -- --- -- -- --- ----- ---- -- -- -- -- -- -- -- -- - -- -- -- -- -- --- -- -- - -- --- -- --
klo.19.30 alk...
Kirjoitan mitä haluan ja kaipaan, vaikka en sitä vielä omista, sillä enhän muuten haluaisi jos sen omistaisin, sillä minä en omista, vaan Jumala omistaa. Mutta vaikka en aina koe tunteessa kaipausta, niin tiedän sydämessäni sen olevan. Ja kirjoitan siitä, se myös vaikuttaa minussa toteutumista mitä kirjoitan. Kun kirjoitan - se on samalla rukousta ja ylistämistä.Kirjoitukseni on sydämestäni, ne on rukouksia, ne on Jumalan palvontaa ja ne ravintoa. Ne on monipuolisia. Minua ne muovaa, ne muuttaa mieltäni, sillä janoan Jumalaa, ja sanani aikaansaa lisää Jumalan haluamista, sillä ne on rukousta ja palvontaa. Päätän ja teen sen kaikesta tahdostani ja mielestäni ja sydämestäni - usein hyvin väsyneenä ja tyhjänä - ja Jumala kuulee. Minun suurin iloni on vastaanottaa Hänen sanojaan, ja virrata niitä ulos. Jos vain joku löytäisi näiden kirjoituksien kautta läheisen suhteen Jumalaan. Kun vain nämä tekstit saisivat sinut janoamaan Jumalaa, eikä pakenemaan Häntä maailmaan. Vaan ne olisivat täynnä Isän rakkautta ja kutsua sinua kohtaan. Kuuletko Isän äänen, vetääkö Hän sinua tykönsä?
Vastaatko Hänelle silloin; - kyllä... Herra... kyllä rakas... Isä...
-- -- -- -- -- --- -- -- --- ----- ---- -- -- -- -- -- -- -- -- - -- -- -- -- -- --- -- -- - -- --- -- --
Onko tässä ajassa enää ihmisiä jotka ovat avoimia ja suoria? Vai ovatko kaikki fiksuja ja filmaattisia? Itse olen tosi suora ihminen. Ja odotan myös että toisetkin ovat suoria ja jämptejä. En osaa syytä siihen sanoa. Haluan vaan jakaa ja olen olemassa jakamista varten. Ilman ihmistä, ei kukaan tavoita toista. Ilman ihmistä ei voi samaistua, ja uskoa että minäkin voin muuttua. Tarvitaan kannustajia ja rohkaisijoita - esikuvia. Tarvitaan ihmisiä, jotka eivät ole kenenkään jäljittelijöitä. Ei ihmisten, muodin orjia tai kenenkään kopioita. Tarvitaan lähettejä taivaasta. Tarvitaan sellaisia esikuvia, jotka eivät seuraa maailmallisuutta, vaan Jumalaa ja tuovat Jumalan tuoksua ja houkutusta maailmaan.
Nykyään ja aina on ollut se muotia että kaikilla on samanlaiset farkut ja samaa sesonkia. Samanlaiset vaihdefillarit, aina uusinta uutta, aina uutta ja uutta. Eikö kenelläkään ole omaa tyyliä, jonka on sisäistänyt. Harvalla naisella on nykyään pitkiä hiuksia, tosi pitkiä on todella harvalla. Harva nainen enää on kovin naisellinen. Moni nainen on miehistynyt ja maskuliinistunut. Moni nainen on julma ja tunteeton kuin mies. Naiseus häviää maan päältä. Se turmellaan. Aitous häviää ja kauneus haihtuu. Onko työ tärkeämpi kuin naiseus? Työn tai uran tähdenkö luopuisit naiseudesta?
Ura ja kunnianhimo on maskuliinisia piirteitä, eivät femiinejä piirteitä. Itse rakastan pitkiä hiuksiani todella - todella paljon. Rakastan naisellisuutta ja kauniisti pukeutumista. Itsessäni ei ole lainkaan maallista kunnianhimoa, ei mitään maailman tavoittelun halua. Rakastan luovuutta, olenhan Luojan tytär. Rakastan luonnon kauneutta kameran takaa. Rakastan musiikkia, joka on Jumalan Hengestä ja sydämestä syntynyttä. Rakastan kaikkea Pyhää. Ja minun kehoni on Pyhän Hengen temppeli.
Niin, missä ovatkaan aidot ihmiset, jotka sanovat asioita, silloin kun Jumala tahtoo ihmisen sanovan niitä. Silloin kun sisin samaistuu ja ymmärtää, ja koskettuu, eikö olisi vain ihanaa, kertoa siitä ja jakaa se? Kun sinun sinun sydämelläsi on tunnustus tai todistus, sanotko sen, vai järkeiletkö heti, ja se jää vaan aikeeksi. Kuinka monta kertaa olet tukahduttanut Jumalan Hengen kehoituksen? Milloin annat Hänen johtaa sinua? Milloin alat rakastamaan sisintäsi, ja alat kunnioittamaan Jumalan Henkeä, annat Hänen vaikuttaa ja johtaa?
Kuinka kauan sinä jarrutat ja estät Jumalaa toimimasta? Etteikö Hän tahtoisi sinua käyttää? Kyllä - Hän todellakin tahtoo. Mutta sinä jarrutat Häntä, sinun tahtosi ja järkesi yksinkertaisesti estää. Tiedätkö että silloin olet oma Herrasi? Kuka johtaa sinun mieltäsi ja ajatuksiasi? Taipuuko järkesi, polvistuuko se herrojen Herran Jeshuan edessä? Miksi et luottaisi Häneen? Miksi et panisi pois omaa tietävyyttäsi ja kontrollin tarvettasi?
Eikö olisi ihana ollakin vain Jumalan instrumentti? Jota Hän soittaisi, ja sinä palvot ja nautit Hänestä. Sinä olisit Hänen omansa kokonaan. Eikä sinussa olisi mitään vastustusta Hänen edessään. Olisit täysin taipuisa Hänen edessään. Kun vain erottaisit Hänen äänensä ja tahtonsa ja olisit kuuliainen Hänelle. Kun vain seurustelet Hänen kanssaan, opit tuntemaan Hänen tahtonsa, ja olemaan kuuliainen Hänelle. Miksi et puhuisi Hänelle, miksi et antautuisi Hänelle?
Mitä sinä pelkäät? Pelkäätkö että mokaat, tai menetät kasvosi? Ole huoleti, pukeudu Kristukseen, katso Häneen. Ei sinun kasvoillasi ole arvoa ja merkitystä, mutta Hänen kasvoillaan on. Katso Häneen ja ihaile Häntä, palvo Häntä, tulet muistuttamaan Häntä. Muutut Häneen katsomalla ja Hänen uskomalla. Sinun kasvosi, sinun mielesi on täyttä pimeyttä, mutta Kristuksen kasvot ovat kuin aurinko, kun se / Hän täydeltä terältä paistaa. Palvo Häntä rakas Jeesuksen oma...
Mikään ei ole niin kaunista kuin Kristuksen kasvot ja mieli. Pukeudu Häneen. Mitä väliä sinusta, ja omista kasvoistasi, ei niillä ole merkitystä. Ole kuuliainen Herralle. Ole kuuliainen Jumalan Hengelle, mihin Hän sinua johtaakin. Pysy Jumalan Sanan äärellä, älä ohita ja poikkea siitä. Pysy kirjoitetussa elävässä Sanassa. Kehoita ja rohkaise, mitä kasvoistasi, se on niin pientä - se on pikkumaista.
Minä toivoisin että sinä joka luet ja kosketut, voisit rukoilla minulle, enemmän esille tuotavaksi koskettavia eläviä sanoja sekä voimia taivaltaa hetkestä hetkeen, etten lannistu ja väsy, sekä edistymistä Herran tuntemuksessa ja Hänen tahtonsa ymmärtämisen lisääntymistä. Minulla ei niin helppoa ole. Olen itse asiassa vain valuva astia, jossa ei vesi pysy. Olen riippuvainen kirjoittamisesta ja lukemisesta. Jos en kirjoita ja palvele, ja tutki sanoja mitä olen saanut kirjoitettua, minä tyhjenen heti. Tarvitsen esirukousta, se on arvokkain asia mitä voit puolestani tehdä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.