Tulen taas tykösi jeesus, on yön hämy ja tyyni ulkoinen olo.
Sisälläni, sielussani kutkuttaa jälleenkohtaamisen palo.
Tulen mieli sakavasti aaltoilevana,
voitko Jeesus tyynnyttää mieleni että se huojuisi tasapainoisena.
Tässä olen ja katson ympärilleni, odotan saapumistasi.
Tulin tänne, tapaamaan sinua, koska kaipaan yhteyttä tämän tilan luojaan.
Astelen hermostuneena tyynessä yössä.
Minä pidän ääntä itsestäni, luonto nukkuu ympärilläni.
Oletko niin hiljaisena odottamassa siinä jossain,
että en elä samassa paikassa, samaan aikaa?
En halua menneä vierestä.
En pysty rauhaa ympäriltä imemään sieluuni, vaan kaipaan tuulta.
Kastele sateellasi minut tässä pyhässä paikassa, joka on Getsemane.
Jeesus kun olit Getsemanessa rukoilemassa ja itkemässä, varmaan nojasit kiveen.
Minä pyydän Jeesus ole minun Getsemanessa se kivi johon nojaan.
Ja haluan tulla ristin luo jossa sinun kasvosi ovat
rakastavina ja kyyneleisinä odottamassa minua.
Haluan sinne antaa ja jättää siäisiä taakkojani.
Että vapaus ja elämä valtaisi sieluuuni alaa.
Haluan itkeä Getsemanessa sinua vasten kaiken pois ja
antaa sen mikä saa itkun aikaa, sen pahan olon, ristisi juureen.
Ja sinä annat elämäsi tulvia ja valaista tuon vapautuneen osaston minussa.
Haluan seurustella kanssasi, Jeesus, elävä kallio.
Haluan nojata sinuun, haluan että olet joka puolella, mihin menenkin.
Haluan tuntea lohtusi.
Haluan enkeliesi vahvistavan minua,
haluan elävää vettä janooni.
edit