Kaikki mitä ihminen päättää, on asetettu hengellisen analyysin arvioitavaksi, ennenkuin ne on päätetty ja ratkaistu toteutettaviksi. Ja mitä ihminen puhuu, kaikessa on heijastus Jumalasta, ja Häntä mainitsematta ei voi puhua ja tehdä yhtään mitään ratkaisua. Aina ja aina ja aina tulisi kylvää Sanaa ja ajatella koko aika kaikkea Jumalan näkökulmasta. Ihan kaikkea!!! Ja kun sitä on tehnyt pitkän aikaa, ei ole enää omaa mielipidettä tai motiivia, joka tukeutuisi itseensä, vaan kaikki asiat on sellaisia, missä on Jumala läsnä. Ja kaikki mitä ajatellaan on silloin Jumalan Sanaa ja hengellistä näkökulmaa. Kun tätä toistetaan aina ja aina ja aina, vakuutetaan ja toistetaan itselle sitä, niin se sulautuu ihmiseen. Kun aina pidämme kiinni Jumalan Sanasta, jokaikinen kerta, - ja hylkäämme itseluottamuksemme joka kerta mahdollisuuden avautuessa edustaa itseämme - niin todella me todella muutumme Jumalan Sanan kaltaisiksi.

Aina ja aina ja aina, puhumme Jumalan Sanaa, ja toistamme asioita, niin että ne todella vahvistuvat meissä, ja ne muuttavat meidät todellakin. Ja kaikki väärät ajatusmallien juuret me revimme irti, tai ne kuolee, koska ne ei saa ravintoa, sillä niitä ei enää ruokita. Jos alamme ajattelemaan moraalittomia ta mitä tahansa asioita, niin ne alkaa tekemään meissä välittömästi juuria, ja kytkeytyvät menneisyyteen ja erilaisiin muistoihin tai Jumalan todellisuuteen ja olemme sitten sidoksissa näissä ajatusmalleissa, ne vaikuttavat alitajunnassamme.  Kun tiedämme asioita, jotka ei ole Jumalan tahtoa, niin meidän tulisi silloin kun mieleemme astuu joku kiusaus tai asia, kääntää välittömäsäti ajateksemme siitä pois, ja jos se ei onnistu, niin kääntää sitten ajatuksemme työskentelemään toisin kuin luonnollisesti teemme, eli tutkimme asiaa Jumalan näkökulmassa.

Jos lihassa joku asia on myönteinen ja moraaliton, niin vaihtaa siihen Jumalan tuomion ja totuuden näkökulma ja Jeesuksen tapa kohdata sellaiset asiat, tuomitsemalla ne. Jos asia on katkera tai ja paha-asenteinen lihassa jotakin kohtaan, niin sen sijalle ottaa Jumalan näkökulma jossa on sääli, ja asettuminen Jeesuksen käyttäytymistapojojen miettimiseen, vastaavassa tilanteessa. Uskovan ei ole sallittua ajatella asioita, mitkä on moraalittomia. Jumalan oma lapsi, on myös kutsuttu palvelemaan uuden liiton yleisessä pappeudessa. Ja Jumalan Pyhän tulee elää Pyhää elämää 24 tuntia vuorokaudessa. Tarkoittaen sitä, että me suojaamme oman mielemme täysin kaikelta turmiolta, siten että emme ime sitä sisään, vaan käännämme asian tarkastelun kriittiseksi ja tuomitsevaksi.

Oma alitajuntani ei ole vielä putsattu läheskään, vielä joskus nousee, vanhoja ajatusmalleja esille, mutta tyrmään ne heti, ja en suostu niitä ajattelemaan. Jos ajattelen niitä, ne kytkeytyvät taas niihin asioihin ja mielleyhtymiin, mitkä myös on häviämässä ja niin nekin voimistuu ja taas kasvaa. Ne täytyy vaan tukahduttaa kokonaan. Ihmisen ei kannattaisi koskaan katsoa televisiota, sen vaan sanon. Yhdessä päivässä sieltä saa kamalia kylvöjä ja vieraita ajatumalleja mieleen ja jatkuvalla syötöllä ne muovaavat ihmistä, ja ihminen ajattelee aivoissaan niiden mallien mukaan, kuin ohjelmoituna. Tälläisten asioiden kitkeminen vie todella pitkän ajan, ja se tarkoittaa että koko se aika ollaan tipan tippaakaan altistamatta siihen enää itseä. Olen ollut itse televisio- holisti. Todella kaikki sokeri maistui, kaikki draamat ym... paitsi väkivalta tms... Siis pahemman luokan riippuvainen olen ollut. Mutta enää minulla ei ole televisiota, Jumala on vapauttanut minut siitä, ja olen nyt Jumalasta riippuvainen, eli Hän tyydyttää minun mieleni ja sydämeni.

Tiedän miten pahaa on televisioviihde ja mainokset ja monet asiaohjelmatkin. Myös uutisten kuvatkin oli järkyttäviä. Siksi voin todella sanoa, että sitä ei tulisi katsoa!!! Toisinaan olin television paastoilla ja jos jossakin kylässä silloin oli televisio päällä, minulle tuli hirvittävän huono olo siitä, tuntui että siinä oli jotain kontrolloivaa sisällä (henkivalta), joka imi hypnoottisesti mieltä siihen, mutta minun mieli ja elämä oli silloin erotettu Jumalalle, ja siksi kärsin siitä, ja tunsin sen inhotuksena. Kun katsoin niitä jotka sitä tuijottivat hypnoottisesti, teki mieli herättää ja havahduttaa heidät - silloin minulla oli Jumalan silmävoidetta ja näkökulmaa.  Mutta kun päätin lopettaa sen paaston, oli taas sen television kanssa sinut ja en kokenut mitään kamalaa siinä. Mutta silloin olin kaukana Jumalasta ja menetin Jumalan näkökulman. Silloin aloin hallita itseäni, ja otin kontrollin itselleni ja samalla suljin Jumalalle sydämeni ja mieleni, kun avasin mieleni niille asioille, mitkä eivät Messiaan opetuslapselle kuulu, ja joista Pyhä Henki murehtuu kovasti. 

Oletko sinä koskaan ollut televisiopaastossa, ja sen sijaan elänyt sen ajan Herralle. Sen ajan paastonnut, lukenut sanaa, tutkinut kirjoituksia ja rukoillut ja rukoillut ja rukoillut... ??? Jos olet tehnyt niin, alat pikkuhiljaa käsittämään Jumalan näkökulmaa ja sen synnin ja turmeluksen lumous menettää siteensä alitajuntaasi, että et enää ajattele päivittäisiä televisio (- palvonta, rituaali) hetkiäsi epäjumalasi ääressä. Olin 2001 vuonna ollut pitkään televisio- paastossa. Yhtäkkiä tuli puhelu syyskuussa 2001, että Newyorkissa on Wall Streetillä tapahtumassa kauheaa. Avasin televison, ja jäin heti koukkuun. Tosin ensimmäiset kaksi viikkoa seurasin vain sitä asiaa.

 Toisen kerran lankesin pitkästä televisiopaastosta, olympialaisten vuoksi, joita oli pakko seurata, olihan ne moraalittomia (mukamas), silloin ne oli mielestäni sitä. Ja taas jäin koukkkuun, kun kisat oli ohi, niin aloin katsomaan kaikkea muutakin. Minulle on syntiä katsoa televisiota. Tiesin millainen näkökulma minulla oli, ja millainen on Jumalalla. Ja toisen näkökulman ja asenteen piti olla silloin väärä. Jomman kumman oli lakattava. Ja Jumalan tahto toteutui, kun valitsin Hänet ja kun tein valintani, se oli sitoutuva valinta, johon Hän sitoutui myös. Sopimukset Jumalan kanssa on aina molemminpuolisia. Kun sitoutuu Häneen, Hän totisesti vapauttaa !!! Niinkauan kuin olemme orjia ja siteissä, me emme ole todella sitoutuneet Häneen, eli päättäneet kuoleman tosissaan siitä että se asia on kuin veitsellä leikattu ja erotettu meistä.