Seuraavissa linkeissä on eilisen päivän kirjoitukset, jos ne ketään kiinnostaa. En nyt niitä jaksa tänne siirrellä muokattuina, tosin jossakin vaiheessa sen teen. Kirjoitukseni ovat noissa kohdissa avoimia ja rehellisiä. Olen tullut siihen tulokseen, että lienee eroan seurakunnastani. En halua olla osallinen tuollaiseen sorsimiseen. Raamattu ei anna siihen oikeutta. Pyhä Henki kutsuu ja varustaa kenet kutsuu ja tahtoo, ja siinä ei ole ihmisellä nokan koputtamista, ja jos silloin määrä tai napisee, saa Jumalan vastaansa. Minä en tule siis koskaan toimimaan minkään seurakunnan kunniaksi tai alaisuudessa, enkä koskaan tule ottamaan mitään titteliä tms.. seurakunnan johdolta vastaan. Tulen toimimaan Jumalan käskystä ja Hänessä ja Hänen aloitteessaan. Oppeihin ja teologisiin viisauksiin organisoidut seurakunnat ovat Jumalan herätyksen esteitä. Seurakuntaa ei johda ja määrää ihminen, vaan Messias itse. On uskonpuhdistuksen aika, ja kaikki karsinoiden rajat pitää hajoittaa. En kuulu mihinkään karsinaan, enkä halua edustaa mitään seurakuntaa, ja mikään seurakunta ei omista minua. Olen vain Messiaan omaisuutta, joka on kaikkien uskovien pää, ja palvelen vain Häntä. Messiaan seurakunta on elävä organismi, eikä mikään järjestäytynyt organisaatio tai lahko.

1. Raamatun vastaista sanaako???
2. Keskustelu lukittiin, ja asia jäi keskeneräiseksi, tässä jatkoa
3. tunnukset ja kirjoitukset pois
4. Seurakunta

Ensimmäiset seurakunnat ensimmäisellä vuosiadalla olivat aivan muuta kuin tänä päivänä. Silloin kaikki jaettiin ja tasattiin. Oli spontaania kokouksessa, kenellä oli sana, kenellä laulu, kenellä rukous, kenellä profetia, sai vapaasti Pyhän hengen innoituksessa niitä esille tuoda. Ei katsottu kelloa, milloin aika loppuu, monta minuuttia ja missä järjestyksessä, ja kuka on pätevä, ja kuka on tarpeeksi kirjanoppinut puhuakseen Sanaa. Silloin sanottiin että jokainen Sana joka on Pyhästä Hengestä syntynyt, on hyödyllinen opetukseksi, ojennukseksi, nuhteeksi ja rohkaisuksi. Siis kyse silloin on Pyhän Hengen valinnasta ja kutsusta, ei ihmisen kontrollista ja määräysvallasta. Eikä silloin ollut eri seurakuntia, niin että ne olisi kilpailleet keskenään tai arvostelleet toisia, tai olleet ylpeitä omista koulutetuista työntekijöistään, ja kerskanneet siitä naapuriseurakunnille, jotka olisi olleet kateellisia.

Itse siis en tule olemaan minkään rajatun seurakunnan omistama, ja en tule kenellekään seurakunnalle antamaan kunniaa, en kenellekään sen työntekijälle, siksi että ovat niin koulutettuja tai korkealle nostettu virkaan. Kunnia tulee heille, jotka on kaikkea muuta, kuin sen arvoisia. Ensimmäiset tulee viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Palvelen ulkopuolella järjestäytyneiden seurakuntien, että mikään niistä ei voi kehua ansioitaan minun kohdallani. Olen vain Jumalan ja Messiaan lähetti, ja muuta virkaa minulla ei tule olemaan. Olen vaikka sitten yksin ja ilman mitään joukkoa takana tai yläpuolellani, mutta minulle kaikki on Herra Jeesus Messias, Hän on pääni.

Jos ihminen alkaa määrätä Messiaan ruumista, alkaa hallita sitä, niin silloin ruumis jähmettyy ja herätys lakkaa. Ne jotka elävät ja virtaavat, he eivät suostu sellaiseen, vaan he lähtevät sellaisesta pois. Itse koen että minun on kokonaan irtisanouduttava tästä, silloin olen kokonaan Herran Jeesuksen alaisuudessa. Silloin mikään organisaatio ei voi enää saada otetta elämästäni, rajaamalla mistä saan puhua, milloin ja kuinka kauan, ja miten pitkään. En halua koskaan tulevaisuudessa mennä minnekään ja sanoa; että olen siihen seurakuntaan kuuluva ja siitä syystä saan raikuvat ablodit siitä, ei kiitos - yök! En halua mainostaa ikinä mitään seurakuntaa, nostaa mitään sellaista jalustalle, vaan jalustalle kuuluu ainoastaan Messias Jeesus, eikä mikään lahko tai kukaan ihmisen asettama ryhmä. 

Mikään seurakunta ei saa tukkia Pyhän Hengen liikettä, sitä virtaa, rajoittaa sen virtaamista millään tavalla, vaan täytyy jatkuvasti pitää auki sitä kanavaa. Ja kaikki kontrolli on rauettava kaikilla alueilla Jumalan virtaa kohtaa. Kokousten pitäisi kestää aamutunneille asti tai monia päiviä yhtä pötköä. Minua pidetään Raamatun vastaisena opettajana. Puhun käskyistä, niiden noudattamisen tärkeydestä nykyaikana, ja niitä ei enää kunnioiteta ja arvosteta. Niiden ulotteisuutta ei nähdä, sillä koko maailma rikkoo niitä vastaan, ja olemalla osallinen mm. television tarjontaan, joissa murhataan ja rikotaan avioita ja suositaan irtosuhteita, rikotaan jatkuvasti siten kymmentä käskyä. Kun kirjoitan laajasti yhdestä asiasta, niin opetan Raamatun vastaisesti kuulemma.

Kun kirjoitan Sapatista, sen pyhyydestä ja alkuperästä, opetan kuulemma Raamatun vastaisesti, vaikka Sapatti on ikuinen säädös Israelille. Ja kaikki uskovat ovat osa Israelia, sanoohan Sana että olemme oksastettuja jaloon viinipuuhun ja näin ollen emme enää ole pakanoita ja silloin säädös kuuluu meille ja lauantaille alkuperäisen kalenterijärjestyksen mukaan, jolloin viikon seitsemäs päivä oli lauantai.. Kirkko on pakana kirkko, joka siis kuuluu kirkkoon, tulisi uudestisyntyneenä ehdottomasti erota sellaisesta, sillä mitä yhteistä on jumalattomalla ja uudestisyntyneellä. Eivät pakanat voi käsittää Evankeliumia, ja kuinka he voivat paimentaa uudestisyntyneitä.

Myös minua pidetään vääränä "opettajana" siksi, kun kirjoitan pukeutumismoraalista (en pidä pitkiä housuja ollenkaan ja lyhyitä hameita), musiikista joka on Jumalan Hengen vastaista, myös kirjoitan joulun perättömyydestä, en syö sikaa, lapsikasteen perättömyydestä, kalenterijärjestyksen sekoituksesta, uuden vuoden väärästä ajoittumisesta. Eli puhun lähes kaikkia pakanauskonnollisia perinteitä vastaan. Nämä perinteet siis on juotettu Raamattuun kiinni osittain, mutta niin ne vaan on siltikin aivan väärin. Puolustanut olen historiallisin tosiasioin, Raamattua myöten, myös Messiaanisen nykykatselmuksen mukaan, mutta se ei riitä siltikään avaamaan silmiä. Kun näitä kirjoitan saan rajua hyökkäystä vastaan.

Nämä hyökkääjät eivät yhtään piittaa siitä hengellisestä elämästä, mitä alkuseurakunnan aikana elettiin, eivätkä ole kiinnostuneet soveltamaan sitä elämään, vaan tyytyvät mieluummin pakanauskonnolliseen perinteeseen, joka on perustettu juutalaisvainojen osoituksena ja vahvistuksena muutama sata luvulla jälkeen Messiaan syntymän, itse tarkoituksena kumota juutalainen identiteetti ja kansa ja perustaa antikristillinen puhdas arjalainen kirkko. Tätä nykyajan uskovat eivät halua tajuta, vaan mieluummin tuudittautuvat uneen. Jokainen uskova joka on kääntynyt Messiaaniseksi uskovaksi, eli siis sydämeltään ja mieleltään juutalaiseksi, ei enää voi kunnioittaa sellaisia perinteitä ja harrastaa niitä. 

Uskovien hengellinen identiteetti on kadoksissa, sillä he pitävät itseään edelleen pakanoina, eivät käsitä että ovat Israelia, eivät käsitä, että ovat Pyhässä Hengessä juutalaisia, osa Isarelia ja juutalaista Messiasta. Ei ole olemassa pakanakristittyä, sillä pakana tarkoittaa jumalatonta, ja kristitty tarkoittaa ylhäältä Pyhässä Hengessä voideltua. Ja joka siis on Pyhässä hengessä voideltu, kristitty  tai messiaaninen, niin on totisesti sydämeltään juutalainen ja kokonaan kuollut pakanuudesta [Room 11:17-21]. Miksi siis uskovat eivät tätä käsitä ja siitä syystä elävät pakanoiden tavoin? Jos he käsittäisivät sen, koko (katolisen) pakanauskonnollisuuden perinnehistoria haihtuisi ja se menettäisi kokonaan kiinnostuksen.

Meidän ei tule tavoitella länsimaalaista uskoa, vaan alkuperäistä uskoa. Mutta tämä tässä mitä kirjoitan, sekin on Raamatun vastaista monen mielestä ja sitä vastaan on paljon noustu tai sitä ei huomioita minkään arvoiseksi. Minua pidetään valheopettajana ja valheprofettana. Näin minua pitävät opillisesti kouluttautuneet, siinä kuin myös nekin jotka eivät todista elämällään Jumalan kuuliaisuutta. Onko niin että monet hengelliset ja opillisesti pätevät ohjaajat ovat tulleet näin ollen nykyajan fariseuksiksi?

En itse tutki opillista teologiaa tipan tippaakaan, en ole siitä kiinnostunut. Tutkin nykyään paljon Israelin historiaa, Messiaanisuutta ja myös Vanhan Liiton perusteella Pyhää Lakia, viitateten nykypäivään ja sen taustoja tutkien, lähinnä ajatellen ja kuunnellen ihmisten mielipiteitä ja tärkeänä peilaajana Uuden Liiton ja Messiaan Jeesuksen oma elämä ja esimerkki. Uskovat eivät pidä siitä että Lakia julistamme, mutta se on kyllä käsitettävä, se on suojamme. Kun tiedämme mitkä asiat ovat elämässä Kymmentä Käskyä rikkovia asioita, silloin meidän tulisi koko laajuudessa niistä sanoutua irti. Käskyt ovat asetettu suojaksemme, ei kiusaksemme. Niiden rikkomisessa eläminen on Jumalan ja Pyhän Hengen kiusaamista.

Minun käsketään muuttamaan tyyliä, ja olemaan inhimillisempi kirjoittaja, ja lopettamaan tälläinen kärkevä tyyli. Puhun liian suolaista Sanaa. Mutta en voi sekoittaa lihallista sokeria kirjoituksiini, sillä nämä ovat vakavia ja Pyhiä asioita. Kuitenkaan en tule tekemään kompromissia koskaan lihan kanssa. Se virka on saatu ylhäältä, sille täytyy olla uskollinen. Monet pitävät sitä Messiaan tahdon vastaisena, kun niin paljon korostan; täytyy, pitää - sanoja. Mutta niin se täytyy olla, olen velvoitettu, minulla on kutsu ja se painaa ylläni, ja se on hyvä asia. En voi muutella sanoja ja kirjoittaa; jos haluaa, miten vaan, hällä väliä. Ei vaan se on niin ja amen, kyllä tai ei. Ei suolaa ja sokeria, vaan suolaa. Ei ehkä ja kyllä, vaan totisesti.

Minua pidetään rakkaudettomana ja armottomana ihmisenä. Mutta ne jotka sanovat siten, ovat itse hedelmiltään inhmillisiä, eivätkä maistu suolalta. Joista ei saa mitään rivakkaa ravintoa, joista Pyhässä Hengessä innostuisi. He eivät ole tottuneet Agapeen, ja eivät tunne sen luonnetta, sillä Agapen luonne ei ei ole samaa kuin mitä on maailman rakkauden luonne. Agape ei rakasta lihallisuutta, lihallista hunajaa,  masennustamme, syntiämme, eikä varmasti hyväksy niitä ja edusta sitä. Agape on vallan toisen luontoista, kuin mihin ihminen on tottunut. Minua pidetään armottomana, koska puhun paljon pyhityksestä ja siitä miten paljon elämässä n syntiä ja epäpyhiä asioita.

Agapea ei voi omistaa, sitä ei voi käsittää, sitä ei hallita, sitä ei voi määritellä. Se on niin valtavan laajaa, ja se on myös Pyhää. Agape ei ole ihmisen pääomaa, sitä ei voi omistaa, sitä ei siis voi kertakaikkiaan omistaa. Siinä voi ainostaan elää ja olla. Ja Agape on Jumala, ja ilman Jumalaa ei ole Agapea. Jos emme elä lähellä Jumalaa, ei meissä voi olla Agapea. Agape on asia, joka voi voimistua ja haalistua, sen mukaan miten lähellä olemme Jumala, ja miten paljon Häntä tunnemme. Mitä enemmän Häntä tunnemme, sen polttavampaa ja armottomampaa se on meidän lihalle ja mielelle. Ja sitten sanotaan, että se ei ole rakkautta. Kirjoitan Agapen isolla, sillä Jumala on Agape ja Agape on Pyhää ja raitista rakkautta.

Minun pitäisi katsoa sormien läpi inhimillisiä heikkouksia, ja ilmaista sallivani television katselun ja määritellä mikä on sallittua jne... Mutta paholainen on sellainen joka ensin sanoo, pikkurillin verran ja kohta on koko käsi siinä ja sekään ei riitä. Kun on antanut sormensa , niin siitä sormesta johtaa hermot selkäytimen ja veri sydämen kautta aivoihin, ei aikaakaan kun koko ihminen on saastunut, sillä sydämestä kaikki pahuus virtaa eteenpäin. Se on niin että kokonaan pois sellaiset asiat tai sitten kokonaan siinä kiinni. On pikkurilliä myöten oltava Messiaan omana, eikä sallia mitään sijaa paholaiselle.

Sitten on paljon uskovia jotka ovat lausuneet, että elän ylihengellisyydessä. Ymmärtävätköhän edes mitä se sana tarkoittaa? Itse en kohdannut ainoatakaan ihmistä, joka olisi ylihengellisyydessään, noussut Messiaan tasolle. Monesta olisi hyvä ihmisen elää ihmisenä maailmassa, niin että kaikki ei olisi niin hengellistä, ja että jotain voi olla omaakin. Mutta niin sen ei pidä olla, mikäli tahtoo omistaa elämänsä Jumalan käyttöön kokonaan. Vaan nimenomaan kaikki minussa ja joka uskovassa tulisi olla kytketty Jumalaan, mahdollisimman maksimaallisella tavalla. Koko mielemme tulisi olla Hänessä omistettu ja kastettu kokonaan. Messias joka on täydellinen esimerkki, elikö Hän siis itselleen ja itsekkäästi?

Kirjoitanko tässä Raamattua vastaa?,- entäpä jos et löydä Raamatusta tälle vastausta, ajattelelet että kun sitä ei lue siellä, se on silloin sitä vastaan. Tai voitko ajatella että Pyhä Henki puhuu näistä asioista kauttani? Ta ajatteletko että en voi puhua ja kirjoittaa totuutta, jos en ole virallistettu evankelista tai seurakunnan työntekijä? - no, tiedoksi että en aio hakea lupaa miltään seurakunnalta ja vastustan kaikkea sellaista. Sinä päivänä kun joutuisin uskovien valitsemaksi ja nostamaksi, sinä päivänä varmasti pysähtyisin ja lakkaisin olemasta Jumalan käytössä. Uskovien on yksinkertaisesti nöyrryttää ja tajuttava, että kun Jumala kutsuu ja voitelee, se ei ole kenenkään ihmisen ja seurakunnan omaisuutta ja kunniaa.

Tämä mitä tässä kirjoitin arvoidaan 90% :n todennäköisyydellä ylpeydeksi, kuinka sairasta ajatella siten. Raamattu sanoo, että nöyrtykää Herran edessä, niin Hän ajallansa teidät koroittaa. Herra on itse ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armonsa. Kuinka moni onkaan niin nöyrä ihmisten edessä, niin korvasyyhyinen ja niin miellyttävä. Mutta siltikään ei olla Herran edessä nöyriä. Toisin sanoen, jos olemme Herran edessä nöyrät oikeasti, on mahdotonta silloin olla ylpeä, sillä ylpeys on lihasta. On mahdotonta miellyttää lihaa, ja samalla elää suvereenisesti Jumalan totuudessa ja voimassa.

Luin kerran J. Edwaldsista  (Walesin herätys), hänet luokiteltiin ylpeäksi, kun hän reagoi asioihin, kuten reagoi, mutta hän oli totaalisen murtunut, eikä siinä ollut kyse ylpeydestä (olen samanlainen ihminen). Paljon olisi tästäkin aiheesta kirjoitettavaa, sillä tänä aikana ei enää eroteta asioita toisistaan ja näin toimitaan väärin. Pyhä Henki tutkii kaiken, sillä vain Pyhä Henki tietää mikä on Hengen mieltä, eli siis on välttämätöntä olla Hänessä. Oliko Messias sitten ylpeä, kun Hän vihastui ja hajotti rahanvaihtajien bisnekset Isänsä huoneesta, tai kun Hän oli niin varma, sillä Hänellä oli valta ja auktoriteetti. Kuitenkaan Hän ei tehnyt itsestään suurta, vaan aina koroitti Jumalaa. Mutta uskonnollinen maailma näki Hänet ylpeänä itsekoroittaja ja kaikkien tabujen rikkojana, joka ei kunnioittanut perinnäissääntöjä.

Mutta Messiaan sanoma kyllä tavoitti tavalliset kouluttautumattomat ihmiset, mutta ne kaikki jotka olivat uskonnollissa viroissa, he jäivät oman mielensä sokeuteen, ja ristillenaulitsivat Hänet. On varottava maailman hapatusta, kaikkea uskonnollista hapatusta. On pysyttävä ehdottomasti kiinni Jumalassa, eikä omassa järjessä. Oma järkemme ja aivoituksemme on aina ristiriidassa Jumalan kanssa, ja voimme olla silloin todella sokeita. Järkeilymme estää meitä uskomasta ja nöyrtymästä. Mitä teemme kaikella uskonnollisella sivityksella ja koulutuksella loppujen lopuksi, mihin sitä tarvitsemme?

" Timantin kaltaiseksi, kiveä kovemmaksi Minä teen sinun otsasi. Älä pelkää heitä äläkä arkaile heidän kasvojansa, sillä he ovat uppiniskainen suku" (Jae minulle Herralta, jonka avulla pääse yli tälläisten vastusten, saatu  07.12.2006 tulevia aikoja varten)

[ Room 11:17-21 "Mutta jos jotkut oksista on taitettu pois, ja sinä joka olet villiä öljypuuta olet oksastettu niiden joukkoon, ja olet tullut niiden kanssa osalliseksi öljypuun juuresta ja mehevyydestä, niin älä ylpeile näitä oksia (juutalaisia) vastaan — mutta jos ylpeilet, niin sinä et kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri sinua. Sinä ehkä sanot: "Oksat taitettiin pois, jotta minut oksastettaisiin.". Oikein: epäuskon takia ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskon vuoksi. Älä suhtaudu tähän ylpeästi, vaan pelkää — sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia (juutalaisia) oksia, niin ei kai Hän säästäisi sinuakaan. Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta niitä kohtaan jotka lankeavat pois, mutta hyvyyttä sinua kohtaan, jos pysyt Hänen hyvyydessään — muutoin myös sinut hakataan pois.Mutta myös nuo toiset tullaan oksastamaan, jos he eivät jää epäuskoon — sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne uudestaan. Jos sinut nimittäin on leikattu irti siitä joka luonnostaan on villi öljypuu, ja sinut on luonnon vastaisesti oksastettu jaloon öljypuuhun (Messiaaseen ja hengelliseen Israeliin), niin kuinka paljon ennemmin nämä luonnolliset (juutalaiset) tullaan oksastamaan omaan öljypuuhunsa!. Minä en nimittäin tahdo teidän olevan tietämättömiä, veljet, tästä salaisuudesta — jotta te ette ajattelisi liikaa itsestänne — että Israelia on osittain kohdannut paatumus, siihen asti kunnes pakanoiden täysi luku on tullut sisään."]

[ Joh 15:1-8 "Minä olen aito viinipuu, ja Minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan Minussa, joka ei kanna hedelmää — sen Hän karsii pois. Ja jokaisen joka kantaa hedelmää, sen Hän puhdistaa, jotta se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaita, sen sanan vuoksi jonka Minä olen puhunut teille. Pysykää Minussa, niin Minäkin [pysyn] teissä. Niin kuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, jos se ei pysy viinipuussa, niin ette tekään jos ette pysy Minussa. Minä olen viinipuu, ja te niitä oksia. Joka pysyy Minussa ja Minä hänessä, se kantaa paljon hedelmää — sillä ilman Minua te ette voi tehdä mitään. Jos joku ei pysy Minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa ja hän kuivettuu — ja ne kerätään yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. Jos te pysytte Minussa ja Minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa mitä vain tahdotte, ja se tapahtuu teille. Tässä Minun Isäni korotetaan kunniaan, että te kannatte paljon hedelmää ja teistä tulee Minun opetuslapsiani."]