Pitkät hiukset ovat naisen huntu. Jos naisella ei ole pitkiä hiuksia, hänen pitäisi Paavalin kirjeiden mukaan peittää päänsä huivilla. Jos taas naisella on pitkät hiukset =huntu, hänen ei tarvitse pitää huivia hiustensa päällä. Tämähän asia ei ole kulttuurisidonnainen. Paavali nimenomaan mainitsee näin:

[ 1. Kor.11: 3. Mutta minä tahdon teidän tietävän, että jokaisen miehen pää on Messias, ja vaimon pää on aviomies, ja Messiaan pää on Jumala. 4. Jokainen mies joka rukoilee tai profetoi pitäen päätä peitettynä [huivilla], häpäisee päänsä. 5. Mutta jokainen vaimo joka [seurakunnan edessä] rukoilee tai profetoi pää peittämättömänä, häpäisee päänsä — sillä se on yksi ja sama kuin jos olisi ajeltu kaljuksi. 6. Jos vaimo nimittäin ei peitä itseään, niin leikkauttakoon hiuksensakin. Mutta jos vaimolle on häpeäksi leikkauttaa hiukset lyhyiksi tai ajattaa kaljuksi, niin peittäköön itsensä [huivilla]. 7. Miehen ei kuitenkaan pidä kokonaan peittää päätään [huivilla], koska hän on Jumalan kuva ja kunnia — mutta vaimo on aviomiehen kunnia. 8. Sillä mies ei ole lähtöisin naisesta, vaan nainen miehestä, 9. eikä miestä luotu naisen kautta, vaan nainen miehen kautta. 10. Tämän vuoksi vaimolla tulee olla valta päänsä yläpuolella, [vierailevien] sanansaattajien takia. 13. Arvioikaa itse keskuudessanne: onko vaimolle soveliasta rukoilla Jumalaa peittämättä itseään [huivilla]? 15. mutta jos naisella on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi? Pitkät hiukset on nimittäin annettu hänelle hunnuksi. 16. Mutta jos joku tuntuu olevan innokas väittämään vastaan, niin meillä ei ole sellaista tapaa, eikä Jumalan seurakunnilla. ]

Tässä siis ei ole mitään kulttuurista syytä takana, lukekaa vaikka itse. Tämä asia on luomisjärjestyksen mukainen, jota on noudatettu tuhanssien vuosien ajan. Kulttuuri joka nyt on, se ei ole Herrasta, vaan se on tullut Herran tahtoa vastaan. Tämä kulttuuri edustaa ihmisen kunniaa, ihmisen moraalittomuutta ja häpeää. Herra ei edusta mitään kultturia, ja Paavalin opetukset eivät edusta maallista kulttuuria, vaan sitä mitä on noudatettu Israelin ja juutalaisuuden alusta lähtien, miehen ja naisen roolista Jumalan edessä, ja se kulttuuri on ainoa mikä on raitis, ja jolle Jumala antaa siunauksen, sillä se on Jumalan mielenmukainen totuus ja ilmoitus.

Mikään muu ns. kulttuuri ei ole Jumalan mielenmukainen, kuin tämä mikä on Raamatussa ilmoitettu. Ja siihen tulisi kertakaikkiaan jokaisen palata. Kuitenkaan Jumalan ei ole kulttuurinen, vaan samana pysyvä iäti.  Ja se mitä Hänen Sanassaan on ilmoitettu Paavalinkin kautta, se on ollut vallitsevaa tuhanssien vuosien ajan, ja tätä Jumalan mielenmukaista vallitsevaa totuutta ja järjestystä tulisi jokasen omakohtaisesti noudattaa! Nykyään naiset pitää pitkiä hiuksia, lyhyitä hiuksia, elehtivät kuin mies, syrjäyttävät miehet kaikessa mahdollisessa muodossa. Mies ei ole enää tämän maailman edessä naista ylempänä, vaan nainen on jopa noussut miehen tasolle ja ylemmäksi.

Jos nykyajan lyhythiuksinen nainen, joka pitää lisäksi pitkiä housuja, asetettaisiin viimeisen 5700 vuoden ajan sektoreihin juutalaiseen kansaan, niin sellainen nainen olisi karkoitettu tai kivitetty, sillä hän olisi häpäissyt itsensä kunnian ja Jumalan kunnian ja miehen kunnian. Nyt ei sentään eletä lain alla. Mutta tulisi asetella itsensä menneisiin asioihin ja Jumalan muottiin ja pohtia, olenko sellainen kuin Jumala on sukupuolestani luonut, vai olenko jotain muuta, kulttuurin puolesta, joka ei edusta Jumalaa, vaan ihmisen kunniaa ja moraalittomuutta.

Nykyään puuttuu Jumalan pelko ihmisiltä, tehdään miten tykätään ja halutaan. Ajatellaan, kun muutkin tekee, miksen minäkin sitten tee. Rohkaistumme siitä mitä muut tekee, peilaamme itseämme niistä. Otamme mediasta mallia, televisiosta ja muotilehdista mallia. Mutta ei pitäisi olla niin että me otamme mallia maailmasta, vaan että otamme ainaostaan mallia Jumalan Sanasta !!! Raamattu on meidän ohjekirjamme, ei ainostaan hengellinen ravintokirjamme, vaan myös moraalinen ohjekirjamme. Joka opastaa meitä oikeaan rahankäyttöön, pukeutumiseen, syömiseen, elämiseen, palvemiseen, ulkonäköön, talouteen ja käyttäytymiseen.

Tiesitkö tämän uimapuvun historiasta? :
http://www.777life.com/tosirakkaus/uimapuku.html

Dress Code 777 - kunniallinen pukeutuminen:
http://www.777life.com/dresscode/index.html

Mitä Jumala on sanonut pukeutumisesta?
http://www.777life.com/tosirakkaus/luku_12.html

Ei se riitä että Sanasta otamme vain  vastaan, sen mikä on hengellistä ja mistä pidämme, kunhan meidän ei tarvitse luopua omista tavoitteistamme, eduistamme, kunnistamme, otamme vain sieltä vastaan hyviä asioita, emmekä asioita, jotka saavat meidät luopumaan itsekkyydestämme, tavoitteistamme, rikkauksistamme tai ylpeydestämme. Meidän ohjekirjamme ei ole Lutherin teokset, kenenkään mielipidekirjoitukset, muotikatalogit, hollywood- muoti tms.. Meidän tulisi hiusmalli ja pukeutumismallien raamit ottaa Raamatusta, ja sen kehyksen mukaan elää elämämme täällä ajassa. Uimarannat on lihamarkkinoita, joissa esitellään alastomuutta ja vietellään ihmisiä. Alastomuus ei ole normaalia. Paratiisissa Jumala vaatetti Adamin ja Evan kun he tulivat synnintuntoon. Vaikka he olivat vain kahdestaan, heidät piti siltikin vaatettaa. (eikö se ole kummallista?)

Entä sitten kun tänä aikana ei enää ole vain kahta ihmistä vaan tuhanssia ja satoja, ja miljoonia, niin ollaan lähes alastomia, ja Jumalan tarkoittama säädyllisyys on häväisty. Mitä jos rannalla olemme kuin lähes alastomia, vaikka Jumala itse vaatetti Adamin ja Evan ja tarkoitti että vaatteita vähemmässä asussa ei tule esiintyä missään muodossa yleisesti? Uimapuku ei ole vaate. Vaate verhoaa kehon, ja uimapuku ei verhoa, se korostaa. Ja miksi sitä pitäisi uida? Eihän Jeesuskaan käynyt uimassa, ja silloin ei ollut uimarantoja joissa porukat olisi löhönneet kesäisin. Jos vilvoitusta kaipaa, niin veteen vaan mekossa ja rannalle ja aurinko kuivaa vaatteet, ja kuivuessa on vilvoittava olo. Toki lapset uikoon ja leikkiköön, heille se riemu on ihan suotavaa, mutta aikuisena sellaiset leikit jääköön taakse.

Mitä Jeesus mahtaa sanoa tuohon, Hän lähettää sanansaattajiansa, ja vaan sanomme... huit hapeli Hänelle. Sanomme, milloin sinä puhuit ja sanoit tämän... ja tämän.. ja tämän... Sitten Hän sanoo ja näyttää totuuden ja sanoo...  Sinä et silloin kuunnellet vaan pilkkasit... niitä sanoja, ja sitä Herran palvelijaa, jonka lähetin edustamaan Minua ja Minun tahtoani ja pidit oman pääsi, etkä nöyrtynyt Minun edessäni. Jumala puhuu palvelijoidensa kautta, viisas on se joka kuuntelee Herraa ja Hänen palvelijoitansa. Jos sivuutamme ja pilkkaamme niitä sanoja ja asioita, olemme niin sanotusti, tietäviä ja sanomme että kaikki on luvallista, ei ole mitään väliä, millään muodolla ja teolla ei ole väliä, kun emme vain riko sitä ja tätä asiaa... ja pysymme erossa kaikesta mikä tuntuu lihallisuudestamme ahdistavalta ja lailta, emme voi asettua vaatimuksen alle, koska emme voi sitä täyttää mitenkään ja torjumme siksi sitä.

Mutta Herra haluaa että tiedämme mitä Hänen tahtonsa on kokonaisuudessaan. Kyselemme, - miksi emme tunne Häntä paremmin, siksi kun niskoittelemme Häntä vastaan, sanomme että tämä riittää, muuta ei tarvita - tässä on kaikki, me tiedämme kaiken. Sinä joka luulet tietäväsi kaiken, joka omaat mielestäsi kaiken tiedon ja olet ymmärtänyt että näin tulee olla, ja näin ei tule tehdä, sinä itse asiassa silloin teet Herran tahtoa vastaan, koska silloin sinä et noudata Herran suvereenista Sanaa, vaan lähdet edustamaan mielesi tahtoa, joka ei olekaan Herran Sanan mukaista, vaan se on Herran tahtoa vastaan. Sinä torjut Jumalan työt itsessäsi, ja muutat Hänen Sanaansa, ja samalla tulet myös laimentamaan Hänen kaikki Sanansa, niin että tämä Sana ei voi tulla elämässäsi täyteen voimaan, niinkuin se voisi tapahtua, jos olisit täysin Hänen kosketuksessaan.

Vaikka kaikki omat sanamme tulisivat täyteen voimaansa, niin siltikään meidän Herramme ei voi niiden kautta toimia, koska ne eivät edusta Häntä, vaan ne itse asiassa ovat vain meidän  mielemme mukaisia asioita, joiden tarkoitus ei ole koskettaa Jumalaa, vaan itse asissa niiden päämäärä, on muodostaa rajotteinen kuva Jumalasta, joka ei elä suinkaan Jumalan muodostaman perspektiivin edessä. Tästä syystä monet ihmiset eivät rakasta Herraa, sillä jos he todella rakastaisivat, he etsisivät Häntä, ja muuttuisivat toisenlaisiksi, sen kautta, minkä Jumalan Henki ilmoittaa ja mihin Hän antaa voitelunsa. Tämä työ minkä Jumala saattaa omissansa valmiiksi ei tule koskaan niiden osalta valmistumaan, jotka eivät tahdo mitään muuta, kuin sen minkä itse tekevät ja tietävät varmaksi.

Sillä mitä tahansa ihmiset uskovat ja luulevat tietävänsä, se kuitenkaan ei ole sitä mitä Jumala itse on tarkoittanut ihmisen tietoon. Sillä Jumala ei ole rajoitteinen. Vaan Jumala haluaa että jokainen ihminen tulee tietämään ja tuntemaan uudet näköalat mitkä Jumala antaa ihmissydämelle ja mielelle. Kuitenkin vaikka Jumala tahtoisi ilmoittaa asioitansa, niitäkin asioita, mitä ihminen ei voisi käsittää, siksi koska ihminen on rajoitteinen, niin siitä huolimattta Jumala voi tehdä muutoksia, minkä tähden monia selviä asioita tulee menemään läpi ja monia niitä asioita, joita ei voisi uskoa tapahtuvaksi, niitäkin tulee menemään läpi.

Jumalan Sanan puhuu tästä, että voimme ratkaista omia asioita, Herran edessä, tekemällä tiliä Hänen edessänsä, ja kuolemalle tietyille piirteillemme itsessämme. Kun teemme tiliä itsestämme me itse asiassa silloin laskeudumme kuoleman laaksoon, ja siellä me kohtaammme kuoleman ja elämän Herran, joka voi ja saatttaa antaa uuden voiman ja uuden lähtökohdan, mistä voimme nousta, kuitenkaan emme nouse sieltä omin avuin ja pelkästään omin selvin voimin, vaan silloin Hän itse on se, joka tuo kaiken voiman ja avun siihen hetkeen ja tarpeeseen. Me voimme lakata elämästä tämän maailman selviöiden mukaan ja saada aivan uudenlaisen näkökulman asioihin, sillä tavalla että me kuuntelemme Herraa, ja myös ojennummme sydämessämme Hänen puoleensa.

Vaikka tämä asia tuntuu raskaalta ja mahdottomaltakin joistakin teistä, se kuitenkaan ei tule olemaan mitään helppoa, sillä itse asiassa mikään asia, joka on Herrrasta lähtöisin, sen tuleminen itsessämme lihaksi, ei ole selviö ja helppo asia. Vaan kaikki mitä meissä tapahtuu, se tapahtuu jonkunlaisen kuoleman kautta. Ilman kuolemisen ominaisuutta, ei voi tulla uudestisynnyttävää muutosta ja elämää meissä. Vain silloin kun jotain meissä kuolee ja menehtyy, voi tulla uusi elämä sen sijalle. Kuitenkaan mikään uusi ei voi elää, jos jotakin vahvaa on jäänyt kitkemättä ja tieltä ottamatta ois. Silloin tämä erotusleikkaus on vielä tekemättä.

Ja tämä toimenpide tulee tehdä kokonaan, vasta silloin Herra voi täydellisesti omistaa sen työn siinä tapauksessa, missä tämä muutos on tapahtunut. Kaikki mitä Herra tekee ja toteuttaa, edellyttää jonkin alueen kuolemista, vaikka joku alue ei hautaudukaan vaan on paljaana ja autiona, siltikin Herra voi sen alueen ottaa omaan hallintaansa, sillä jos siinä ei ole mitään päällä, vaikka se oliskin paljas, niin siihen Herra voi antaa uuden elämänsä. Kun Herra ottaa jonkun alueen hallintaansa, siihen kasvaa Hänen tuottonsa, ja tämä mikä siitä syntyy ja muodostuu, silloin tulee merkitsemään yksistään Herran kunniaa, sillä silloin sen syy ja tuotos, on Hänestä kasvanut, sillä Hän on sen kasvattaja.

Teot ja tekemiset on vain omasta mielestämme lakia ja siksi niitä sivuutamme. Lihallinen luonteemme, oma mielemme ei voi rakastaa Herran Lakia. Mutta kun me ne sivuutamme, me itse asiassa työnnämme oven Herran edessä kiinni ja sanomme Hänelle - ei kiitos! Kyselemme miksi emme tunne Herraa enempää, miksi Hän ei puhu meille, miksi elämämme on niin rajoittunutta, miksi Hän ei toimi kauttamme, miksi Hänen Sana ei muovaa meitä. Siksi koska meidän tulee tulee myös ottaa kuuliaisuuden askelia, mennäksemme yhä syvemmälle Hänen tuntemiseensa ja kuuliaisuuteensa sisälle. Ja jos emme ota askelia, niin me emme pääse syvemmälle Hänen tuntemisessaan.

Siksi meidän on välttämätöntä etsiä Herran kasvoja, ja kuunnella sitä mitä Herran palvelijat puhuvat Jumalan tahdosta ja elämästä oman elämänsä todistuksen kautta. Jumala lähettää näitä palvelijoita vierailemaan ja julistamaan Jumalan näköaloja, ja antaa tällä tavalla ihmisille uutta silmävoidetta, jota he voi sivellä silmiinsä. Mutta elleivät he aukaise silmiään, he jäävät sokeiksi, ja tulevat aina vaeltamaan ulkopuolisina tästä totuudesta, mikä on Jumalasta lähtöisin. Ja tällä tavalla he jäävät uskossa edistymättä, ja koskaan eivät pääse sille syvemmälle tasolle, missä Herra voi tehdä uutta ja syvempää muutosta, kuin mikä pinnallisesti voi olla mahdollista saavuttaa.

http://vuodatus.net/site/control/editblog?id=348516&start=20