Oi onnelaa.. mikä se on, mikä paikka se on? Onnelan kulmalla sinut tapasin ja sinne jäin ihmettelemään sinua, niin kuin onnekas voi sitä ihmetellä. Sinun salanimesi oli onni, ja niin minä pihkauduin sinuun kiinni, koska onnessani hykersin sitä puuta, jonka kyljessä oli raaputettuna sinun nimesi, joka oli onnesta siihen pienellä terällä veistetty. Onni -maestro.. sinua muistelen

Puhun suolaa heinille, heinäpellossa. Puhun hunajaa kukille, kukkapellossa. Leijaile, leijaile ja leviä.. Leijaile pölytys, leijaile herhiläinen... leijaile ja levitä ja sekoita pasmat, että elämä leviää. Enemmän levitä, enemmän sotke, enemmän ja voimallisemmin. mitä energisemmin, sen voimallisempi on ensipuhtoutesi, ja uutisesi voima. Tuota elämää enemmän ja enemmän, liioittele se ympäristöösi kuin rikkaruohoa.

Laita enentymään se, joka on sinussa jo siemenellä, koska voit itse sen kasvattaa täysi-ikäiseksi taimeneksi. Ainoastaan tarvitset sen lannoitteen, hehkun ja valon, sekä kosteuden ulkopuoleltasi. Ilman rakkauden työtä, se siemen kuolee - vaikka aloite on olemassa. Se tulee sinuun ulkopuolelta, sinuun sisällesi ja se leviää sinussa. Se mikä kasvaa omavaraisesti ilman muita, se on myrkyllistä, muista se!
Talvi-eroosio, se vuonaa sinut, jos valvo.

Herää henkiin ja sytytä tulesi, niin talven suolo ja jää ei sinua hio kuiluksi. Herää, huilu herättää sinut, jos et muista linnun ääntä. Herää jos et, muista huilun ääntä kun tuuli puhaltaa välistäsi. Jos et kuitenkaan herää, nouse kun myrsky tulee eteesi joka riepottaa sinut. Oi jos unessasi joudut vaeltamaan toiseen maahan, jossa olet kulutettu siemenjyvä.

Elämäsi unien tähden, joudut valvomaan paljon. Mutta jos joudut aina vaeltamaan unen ja valveen välimaissa, tulet ymmärtämään typeryyden ja viisauden asiat. Jos et kulje näissä, et koskaan taistele ja voita elämäsi tannerta kohtaavaa kamppailua, joka kahdessa piirissä taistellaan. Sinä voit ne kohdata ne yhdessä kentässä ja voittaa loppuun asti, kunnes uni tai valve voittaa yhden matsin.

Ota kämmeneesi kaksi puoluetta. Se toinen on sinuus, ja toinen on minuus. Vertaa niitä toisiinsa. Mitä näet? Kenties itsesi, ja peilikuvasi. Ehkä kenties sinut ja puolisosi. Mutta yhtä kaikessa on se, että sinuus ja minuus on yhtä kokonaisuutta, vaikka ne ovat erotettu pinnoiltaan ja heijastuvuudeltaan, niitä voi aina verrata, sillä ne on kädessäsi, jos niissä on merkki sitoumuksen tai peili.

Osa ainoa, on se joka on sinulla. Se mikä on sinussa on ei ole ainoa, koska et ole itsesi oma, vaan olet muun osa. Vain se joka on sinulla on osa omasi. Jos se on elämäsi henkiperintö se ei ole sinun, vaan olet sen haltija, taas kun se on materia se on sinun kokonaan. Se joka on sinua suurempi, sanoo (jos omistaa sinut), olet minun. Et ole silloin itsesi oma. Se mitä silloin sinulla on materiaa on omasi.