-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- -- --- -
Ef 4:12-14. tehdäkseen pyhät valmiiksi palveluksen työhön, Messiaan ruumiin
rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan
Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Messiaan täyteyden täyden iän mää-
rään, jotta emme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja kulkeutuvat kaikissa
opintuulissa, ihmisten arpaonnen tavoittelussa, ovelasti houkuteltuina eksytyksen
juoniin
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- -- --- -

Tarkoittaa sitä, että olemme täysin Hänessä, täysin valmistuneita, täysin Hänen mieleensä pukeutuneita, täysin tietoisia Hänen tahdosta. Täysin koeteltuja ja vakaita. Täysin varustautuneita Häneen ja Hänessä. Olemme silloin lakanneet tekemästä omia valintoja, emme puhu omiamme, emme tahdo omiamme. Emme enää puhu tyhjiä, haihattele, ahnehdi, etsi omaamme jne... Vaan olemme yksimielisiä Messiaassa, täysin yksimielisiä Hänessä. Täysin Hänen mielellä varustuneita ja saman mielisiä Hänen kanssa.

Meidän henkilökohtainen päämäärämme on tulla Messiaan kaltaisiksi. Samanlaisiksi kuin Hän on. Ei melkein, vaan ihan. Täysin tunnemme Hänet. Täysin luotamme Häneen. Täysin tietoisia Hänen tahdostaan ja mielestään. Täysin varmoja uskossa Häneen. Emme enää silloin vitsaile, puhu saastaisia asioita, juorua, ole pahansuopia, katkeria, vihaajia, panettelijoita, herjaajia, himokkaita, pröystäilijöitä, hekumoitsijoita jne... Ne kaikki on pois. Kaikki nuo piirteet on lihan mielen piirteitä. Mutta Messiaan täyden iän määrässä, emme enää ole lainkaan lihan mielisiä, vaan kokonaan Hengen mielisiä.

Tämä on tahdon valinta. Mutta ihmistä täytyy kouluttaa, koetella ja kurittaa. Ihminen ei silittämällä tule vahvaksi, lujaksi, koetelluksi uskovaksi, joka kestää kaiken. Jota ei voi sielunvihollinen manipuloida, jota ei voi manipuloida kukaan pukeutuneena valheeseen, teeskennellen. Messiaan Henki tunnistaa henget ja sydänten aivoitukset. Kun ihminen on täysin Hänessä, silloin tämä informaatio kulkee Hänestä ihmisen tietoisuuteen. Ja ihminen valitsee Herran tahdon.

Tuli mieleeni ajatus, kun pohdiskelin niitä näin, niin on paljon uskovia, pitkään uskossa olleita, armoituksilla varustettuja. Herraa rakastavia. Mutta he ovat jääneet paikalle. He eivät ole kasvaneet enää Messiaan tuntemisessa. He eivät ole pohtineet ja tutkineet itseään, Jumalaa, syöneet Sanaa. He mieluummin puhuvat ihmisten kanssa, kuin Jumalan kanssa. He mieluummin prosessoivat inhimillisiä asioita, kuin hengellisiä asioita Jumalan kasvojen edessä omassa kammiossa. He eivät koskaan kasva täyteen Messiaan kypsyyteen ja tuntemiseen.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005
wwBible haku: http://www.wwbible.net/php/biblesearch.php3
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- -- --

(11.09-06 alk...) Nyt muutaman päivän aikana on sellainen Jumalan puhuttelu ollut sisässäni, joka koskee omaa mieltä ja Messiaan mieltä. Oman mielen vaikuttimia ja tahraisuutta. Omassa mielessäkin voimme saarnata, rukoilla ja tehdä hengellisiä asioita. Voimme ottaa kunnian itsellemme tällä tavalla, kun emme ole niin nöyriä Jumalalle, niin että Hän vain ainoastaan vaatisi meitä ja silloin toimisimme. Itse olen huomannut että toimin tällä tavalla. Puhun totuutta, puhun sitä todella oikein ja raikkaasti.

Mutta silti, usein minä valitsen, minä määrään, minä päätän, minä johdan, minä osaan. Ei siinä mitään kamalaa ole sinällänsä, se kuuluu opetuslapseus kouluun. Se on normaalia. Mutta Jumala kuitenkin on alkanut paljastamaan asioita siltäkin alueelta minulle. Voi olla että kestää kauan ennenkuin olen täysin Hänen hallinnassaan. Jos joku asia on mihin koen halua puuttua, niin minun tulisi nöyrtyä, ja pyytää Jumalan Henkeä voitelemaan sanani ja mieleni. Minun ei tulisi siis päteä ja unohtaa Jumalan osuutta, vaan tiedostaa koko ajan Hänet.

Olen päässyt elämässäni nyt ihan alle parin viikon aikana aivan uudelle luokalle Jumalan koulussa. Olen saanut uudet sisäiset visiot, ja olen valmis omaksumaan ne. Se mitä omaksuin aiemmin se tuli koeteltua, ja koska sen kestin, pääsen nyt eteenpäin - kiitos Herralle! Amen! Tämä uudelle tasolle pääseminen on aivan fantastista. Pääsen enemmän Jumalan näkökulmiin sisään, pääsen enemmän tuntemaan Hänen näkökulmastaan käsin mikä minä olen, mitkä on vaikuttimeni ja mitkä on Hänen. Kunnia Jumalalle!

Minä siis tosiaan luulin viime keväänä, että en voisi enää mitätöityä enempää kuin silloin mitätöidyin, olin vaikuttimiltani vilpitön ja täysin puhdas, omatuntoni ei soimannut minua. Toiset huomauttelivat minusta sitä ja tätä, mutta minä olin vilpitön ihan täysin. Luulin että minusta ei voisi enää löytyä mitään moittimista Jumalan puolelta. Mutta Jumala soi minulle sen rajoittuneen näkökulman. Hän ei ollut vielä paljastanut omaa näkökulmalaajuuttaan minulle. Eivät ihmiset minua havahduttaneet, vaan Jumala teki sen ihan tässä lähiaikana ihanasti. Hän tarjosi tilalle oman näkökulmansa.

Jumala siis ei kiellä minua kirjoittamasta omasta aloitteesta, mutta alan tiedostaa sen mikä on Hänen järjestys. Ja toisaalta itse olen välillä ristiriidassa, teenkö vai enkö. Kumpi voittaa, omatahto, vai se että nöyrryn ja en kirjoita. On todella paljon kirjoituksia jotka ei ole turhia sinällänsä, mutta ne ovat väärässä paikassa, väärässä ajassa, väärässä yhteydessä. Ja ne eivät tuo tulosta, niistä on vain se hyöty, että minä omaksun niitä asioita syvemmin sisääni, mitä kirjoitan. Mutta minun tulisi omaksua Jumalan mieli, ei vain tahto, myös mieli. Ei siis tulisi ainoastaan tietää mitä Hän tahtoo, vaan ottaa se Hänen mielensäkin käytäntöön.

Vielä joskus tulevaisuudessa kun tulisi eteenpäin mentyä, niin ei enää ihmisten kirjoituksista hakisi virikkeitä, joista kasaisi kirjoituksia, vaan että Jumala antaisi suoraan omat virikkeensä minuun taivaasta, ja niitä kirjoitan Hänen tahdostaan. Eli virikkeeni ei pitäisi olla maailmasta, vaan Hänen näkökulmastaa, Hänen todellisuudestaan. Toisaalta olen paljon ennen harrastanut näiden virikeiden kautta, niiden kumoamista, tai niiden rikastamista, uusien syvempien merkityksien kaivamista niistä esille. Sekin on todella hyvä asia. Mutta työkaluni on olleet sellaiset kuin on tähän mennessä.

Mitä Jumala varaa tästä eteenpäin, se on mielenkiintoista kokea. Me kuuntelemme ja huomioimme mitä meillä on toisillemme sanottavaa. Me kuuntelemme ja odotamme saarnoja, opetuksia ja Jumalan sanomia, jotka koskettavat ihmistä, maailmaa ja inhimillisiä asioita. Mutta Jumalan tahto olisi, että ihmiset etsisivät ja kuuntelisivat Häntä. Että ihmisillä olisi tuoretta Sanomaa Häneltä ja Hänestä. Että ihmiset eivät hakisi ja tavoittelisi ratkaisuja oman elämänsä ongelmiin, vaan tahtoisivat ottaa JUMALAN PROBLEMATIIKAN tehtäväkseen. Ja Jumalan tahto on että koko maailma pelastuisi.

Tässäkin kirjoituksessa on liikaa (?) astian makua. Aina kun on seassa itseä, siinä on Jumalan kirkkauden teho himmennettyä. Kirjoituksen pitäisi olla aivan täysin kokonaan Hänen ominaisuuttansa täynnä. Jos siinä mitä välitän, on minun mieltäni seassa, minun logiikkaani ja päätelmiäni, se ei ole täysin Jumalan Pyhä Suvereeni puhdas ilmoitus. Ei siinä sanomassa mitään valhetta sinällänsä ole, ei siinä mitään eksytystä ole, se on kyllä totuuden Sanaa. Mutta sen sanoman takana voi on seassa INHIMILLINEN VAIKUTIN. Siinä saattaa olla liikaa inhimillistä ominaisuutta mukana; heikkoutta, väärää syyllisyyttä, pelkoa ja kärsimätöntä intoa tms.

Uskoisin että kukaan ei koskaan tule täysin valmiiksi tässä ajassa. Aina jokaisessa on omanlaisensa luonteen,- ja persoonallisuuden- piirteensä jotka pysyvät olemassa, mutta niitä voi kyllä kouluttaa. Se on väärin että oma luonteemme hallitsee sanomisiamme ja tekemisiämme - kun on Jumalan ilmoituksen välittämisestä kyse. Ihmisessä on myös tunteet, mutta Pyhä Henki voi ihmeellisesti käyttää niitä ja ottaa ne hallintaansa. Kaikkinensa meidän tulisi antautua Jumalalle - Hänen hallintaansa.

Kun Jumala puhuu meidän välityksellämme, meidän sanamme tulisi välittyä Hänen sydämeltään meidän sydämillemme. Hänen puheensa tunkee sisällemme, se ei jää meidän älyymme ja vaikuta sillä tavalla. Hänen sanansa menee sydämeen ja sisimpään, ja saa aikaan kaipauksen ja antautumisen Hänen puoleensa. Eli siis tarkoituksemme on antautua Jumalan kanaviksi ja kuunnella Jumalan sydämen ääntä. Ottaa Hänen tunteensa, ottaa Hänen mielensä ja nöyrän asenteensa vastaan. Tulisi antautua JUMALALLISEN VAIKUTTIMEN alaisuuteen, ja RIISUA INHIMILLINEN VAIKUTIN pois päältä.

Oikeastaan jos haluaa olla todella PYHÄ, ja toimia oikein. Niin ihminen olisi hiljainen ihminen. Luin C. Finneyn kirjaa (ihmeellisiä herätyksiä) viime yönä. Siinä mainittiin eräs kaupunki (?) missä oli todella voimakas herätys. Eräs mies oli tulossa sinne hevoskyydillä. Hän matkalla alkoi kokemaan outoa yliluonnollista tunnetta, ja mitä lähemmäs hän lähestyi kaupunkia, sen enemmän hän koki sitä. Kaikki ihmiset kaupungissa, oli hiljaisia ja varovaisia. Kaupungin yllä oli Jumalan läsnäolo ja ihmiset eli Jumalan pelossa. Kenkään ei uskaltanut höpistä omiaan - vaan kaikkialla rukoiltiin.

Kun Jumalan Pyhyys ja kirkkaus tulee luoksemme, me hiljennymme, m kunnioitamme Häntä. Hän on silloin tervetullut, me emme voi muuta kuin ollla hiljaa. Jos puhumme Jumalan Sanaa, vavisten ja pelolla sen teemme silloin. Koska silloin kun Jumala on kanssamme, niin tehtävä on ylen Pyhä. Jumala on tänä päivänä peittänyt itsensä meiltä. Jos Hän laskisi voimansa keskuuteemme vavisimme Hänen edessänsä. Emme voisi mitään muuta. Olisimme aivan hiljaa, emme sanoisi mitään omiamme, olisimme vain huolissamme sieluista.

Jos me Hänen läsnäolossaan teemme syntiä, me romahdamme, me emme kestäisi. Me emme uskaltaisi tehdä mitään väärää. Me vain palvoisimme ja kunnioittaisimme Häntä. Kaikki show lakkaisi, kaikki lihaa miellyttävä viihde lakkaisi. Nykyajan seurakunnat on täytetty musiikilla. Se on hyvä asia, silloin kun sen tarkoitus on se, että se kohottaa meidät Jumalan läsnäoloon. Mutta kun Hänen läsnäolonsa tulee, sillä ei ole enää merkitystä. Haluammeko Jumalan läsnäolon elämäämme.

Ihminen joka vaeltaa pyhityksen tietä, tulee kohtaamaan Jumalan läsnäolevasti. Se varmasti tapahtuu. Mutta ihmisen tulee muuttua ja valmistautua siihen. Ihminen menee siihen, kuin pilveen. Mooses meni vuorelle kohtaamaan Herraa, ja Hän meni pilveen. Ja Jumalan läsnäolon pilvi sulki Hänet sisäänsä. Voimmeko me mennä Jumalan lähelle, niin että olemme Hänen pilvessä? Kuollut voi mennä sinne - kuollut omalle mielelle, emme omalle identiteetille, vaan mielelle. Kuollut on haluton virkoamaan eloon, se on täysin alistunut, se on menettänyt oman voimansa ja halunsa, se ei enää reagoi.

Halutko olla kuollut omalle itsellesi? Tiedätkö mitä se sisältää, mitä se on? Se on täydellistä haluttomuutta, tavoitella tämän maailman asioita, tavoitella edes kunniaa Jumalan edessä. Se on haluttomuutta, ansaita Jumalan siunauksia ja palkintoja. Se on täydellistä haluttomuutta haalia ja kerätä itselle, rakentaa itsestä jotakin ja kehittää itseä joksikin. Itselle kuollut ihminen haluaa vaan olla Jumalan palvelija, pyyteetön palvelija. Kuollut ihminen haluaa palvoa Häntä - vain palvoa Häntä. Yöllä ja päivällä iankaikkisesti. Jumalan Valtaistuimen ympärillä on kerubeja, ne aina ja iankaikkisesti palvovat Häntä, ylistävät Häntä. Aina ja iankaikkisesti!

Jumalan läsnäolossa, kaikki murtuu, kaikki sulaa, kaikki herpaantuu, kaikki taipuu, kaikki nöyrtyy. Hänen läsnäolossaan on mahdotonta olla mitään. Hänen läsnäolossaan, ei voi muuta kuin langeta Hänen eteensä ja palvoa Häntä. Hänen lähellä jokainen mieli, jokainen kieli ja jokainen polvi notkistuu. Jumalan läsnäolossa ja kirkkaudessa ei ole aikaa. Se omii kaiken, se on kuin sulattava tuli, se on kuin Voima joka pakottaa kaiken allensa. Se on sellainen Pyhyys ja rakkaus, että se hypnotisoi ja lumoaa kaiken lähistöllään. Kuka vain tulee Hänen kasvojensa eteen lankeaa maahan kuin kuolleena. Vain kuollut pääsee Hänen eteensä. Kuka voi kestää Hänen edessänsä?

Taivaallinen Rakas Isä - tee minusta haluton omistamaan ja omimaan mitään, tavoittelemaan mitään omaa. Tee minusta haluton pätemään missään. Tee minusta haluton kiinnittämään huomiota tämän ajan asioihin. Tee Taivaan Isä minusta haluton osallistumaan turhuuden turhuuksiin, ihmismielipiteisin, kiistoihin ja järkeilyyn. Isä vaikuta minussa Pyhän Henkesi kautta voimallisesti tätä haluttomuutta. Haluttomuutta takertua tämän maailman asioihin ja omiin itsekkäisiin haluihin. Rakas Isä, Jeesuksen Messiaan nimessä - anon tätä.

Isä suo että Sinua suuremmassa määrin haluan, että koko olemuksellani kaipaisin Sinua ja ilmestymistäsi enemmän. Isä Sinun läsnäoloasi, Isä Sinun rakkauttasi, Sinun Pyhyyttäsi, Sinun ihmeellisyyttäsi - oi Isäni. Täytä minut sinun pelollasi, Isä Sinun - niin oi Sinun. Murra minua, särje minua, Isä suo kosketuksesi koko minun olevaisuuteeni. Isä toteuta Sinun suunnitelmasi elämässäni, kuluta minut Isä, niin että olisin vain Sinussa, Isä niinkuin vain Jeesus, niinkuin vain Hän oli Sinussa. Amen!