Millainen koti on pyhäkkö? Miten voi tehdä kodistaan pyhäkön? Kuuluuko pyhäkköön televisio, lemmikkieläimet, maalliset kirjat tai lehdet? Monessa kodissa on taulu jossa lukee "Jeshua on tämän kodin pää". Mutta onkohan se niin? Monessa pihassa saattaa olla portilla kyltti, tämä koira vartioi täällä. Mutta ehkäpä siellä ei koiraa olekaan?
     Jos kodissa on televisio, tai lemmikkieläimiä, niin voiko se silloin olla pyhäkkö? Ajatellaanpa Vanhan Liiton pyhäkköjä. Ei niissä vain ollut lemmikkieläimiä tai maailmallisia asioita, joita olisi käytetetty maallisiin asioihin. Pyhäkössä palvotaan vain Jumalaa, ja silloin Jeshua on kodin pää. Ei vartija vaan päällikkö! Ei Jeshuaa kuulu laittaa vartijaksi tai vahtijaksi. Hän on Kuningas ja pomo!
     Pyhäköstä pitää raivata kaikki paholaisen omaisuus pois, sekä sellainenkin joka ei ole hyödyllistä ikuisuusihmisen ja hänen olemuksensa pyhää hoitoa varten. Joka ei mitenkään ole hyödyttävää Jumalalle ja ihmisen pyhityselämälle ja elämän tarpeisiin. Pyhäkköön ei sovi eläimen jätteet ja hormonit sekä karvat. Pyhäkkö on ihmisen ja Jumalan kohtauspaikka, heidän välisensä. Pyhäkkö tulee pitää siistinä ulkoisesti, niin että siellä ei ole epäjärjestystä mm. lemmikkien tähden.
     Kaikki ihmiset tosin ei ole kutsuttu elämään eristettyä / erotettua elämää. Mutta Raamattu tuntee monia sellaisia, jotka palvelivat koko elämänsä pyhäkössä. Eivätkä eläneet normaali-ihmisen elämää. Ei se ole mahdotonta kutsun puolesta tänäkään päivänä. Mutta sellaisen ihmisen tulee elää siinä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, eikä poiketa siitä pois. Toki pyhää elämää viettävä voi mennä naimisiin, mutta samanlaisen ihmisen kanssa, joka ei tuo kotiin baabelin esineitä ja esitteitä, ja joka myös pyhittää elämänsä ja kodin Herralle.
     Voiko silloin koti olla Herran ilmestymispaikka? En puhu nyt ihmisen sisäisestä temppelistä. Sehän on jo tässä vaiheessa asetettu. Mutta että se on elämän kanssa symmetriassa, se edellyttää sitä elää pyhää elämää, ja tarvittaessa pyhittää kotinsa Herran pyhäköksi, jossa Hän on todella sen pää, ja Hän voi ilmestyä.  Mikäli Herra ei ole päänä, niin Hän ei voi tulla ilmi, koska ihminen on esillä. Jeshua on Pyhä ja olkaamme me pyhiä. Olkaamme sitä sisäisen ja ulkoisen ihmisen puolesta. Sekä sisäisen ja ulkoisen asumuksen puolesta.
     Monilla uskovillakin on se tapa, että kun on hieman toimeentuloa, niin heti laitetaan hifistereot, paras tietokone, paras televisio, pelilaitteet, tyylikkäimmät huonekalut, kaikki makasiinilehdet tilataan kotiin, liitytään johonkin kirja tai videokerhoon tai hankintaan parempi auto velaksi tai jopa luotolla asunto. Eli tehdään päinvastoin kuin pitäisi tehdä, eli tehdään Jumalan tahtoa vastaan. Tehdään kodista baabelin viihdekeskus, kerätään sinne sielun ja lihan viihtyvyyttä varten monia asioita, joihin voi mielensä upottaa ja niitä palvoa Jumalan sijaan, sillä Hänellehän ei enää ole aikaa.
     Jumalahan ei suostu siihen, että pyhitämme viisiminuuttisen tai puolituntisen Hänelle, vaan Hän haluaa kaiken ajan elämästämme itselle ja omaan hallintaansa. Jos me annamme Hänelle pienen nurkan, niin ei Hän jää siihen. Ei Hän mahdu siihen ja tyydy siihen. Hän lähtee pois yksinkertaisesti, sillä ei Hän ihmisen ehdoilla toimi. Eikä Hän suostu siihen, että elämästämme joku alue on meidän oma, ja loput on Hänen. Kaikki kuuluu Hänelle!
     Ei Hän halua että me kuljetaan ykkösmerkeissä ja tunnuksissa vaan että me kuljemme elämää maan päällä vaatimattomalla tavalla maallisesti, kuitenkin täysillä Häntä edustaen. Ei Hän halua että me ravitsemme sieluamme ja mieltämme maallisilla hyödyttömillä asioilla, jotka varastavat aikaa Jumalalta. Sillä kaikki kuuluu Hänelle meistä. Ei meidän tulisi palvoa ketään muuta kuin Luojaa ja elää Hänen kauttansa tätä elämää. Ei meidän tulisi viihdyttää itseämme asioilla, joita ei voi siunata. Et voi siunata makasiinilehtien sisältöä, tai televisio-ohjelmia tai maallisia pelejä. Ja koska niitä ei Jumala siunaa, niin ne ei kuulu silloin uskoville. Syntiä ei voi siunata.
     Jos elämässäsi on jotain asiaa, jota ei voi siunata Jeshuan nimessä, ja josta ei tule Hänelle kunniaa ja joka ei ole Hänestä, niin se tulee siirtää pois elämästä kokonaan. Ne on silloin paholaisen omaisuutta. Ihminen kun ei elä lähellä Jumalaa, niin hän on silloin kääntänyt itsensä paholaisen puoleen. On vain kaksi puolta, paholainen ja Jumala. Ei ole puolueetonta. Raamatussa oli puolueettomia turvakaupunkeja, mutta ne oli Jumalan turvakaupunkeja. Jos käännät mielesi pois Jumalan asioista, niin samalla avaat mielesi paholaiselle. Joko elät kirkkaudessa / pyhyydessä tai pimeydessä / saastaisuudessa.
    Mikäli haluaa oikein todella pyhittää elämänsä Jumalalle, niin se edellyttää myös sitä, että kodissa ei ole Raamatussa mainittuja epäpuhtaita ruokalajeja olemassa, eikä edes niiden valmistusreseptejä. Ei myöskään muunlaista alkoholijuomaa kuin viinirypäleviiniä (kosheria). Pyhä ihminen pukeutuu väljästi ja peittäen vaatteilla sääret, vatsan ja poven sekä tottakai oman sukupuolensa asusteisiin. Pyhä ihminen ei pukeudu koskaan mustiin vaatteisiin, vaan mieluiten vaaleisiin asuteisiin, taivaallisen esikuvan mukaisesti. Pyhä ihminen elää omaksuen taivaallista luontoa ja elämää omaa maalliseen elämäänsä. Pyhän ihmisen elämä on sisäisesti ja ulkoisesti peilikuvaa Taivaallisesta.
   Pyhä ihminen siis elää Jumalan moraaliopin mukaan, joka on Raamatussa tarkoin ohjeistettu, siihen Jumala ja enkelit myös yhtyvät. Pyhän ihmisen elämä on esikuvaa Taivaallisesta. Pyhää elämää elävä ihminen ei suostu mukautumaan maailman henkeen ja menoon milloinkaan, koska se on kompromissi paholaisen kanssa, jossa Jumala tulee häviämään. Pyhän ihmisen elämä ei heijasta maailmallisuutta, vaan Jumalaa. Pyhä ihminen ei omaksu maailman kulttuuria ja henkeä, vaan elää Jumalan vaikutuksen kautta. Ja siksi hänen elämä ei ole samanlaista kuin tavallisen pakanan ja "kristityn" elämä.
     Pyhä ihminen elää rukouksen ja paaston elämää. Pyhäkössä elävät ihmiset Raamatun aikoina, paastosivat ja rukoilivat säännöllisesti. Paasto kuuluu todellakin sille, joka elää pyhää elämää ja on pyhittäytynyt Jumalalle. Pyhää elämä viettävä ihminen ei ole vieras paaston asioille ja oudoksu sitä, vaan se on normaalia hänelle. Hänet on kutsuttu siihen, se kuuluu pyhittymisen elämään, se on normaalia. On epänormaalia, jos pyhä ihminen ei paastoa ja rukoile. Pyhä ihminen laittaa aina Jumalan asiat ykkössijalle elämässä, eikä tee Jumalan asioiden kanssa kompromissia. Hän kunnioittaa enemmän Jumalaa, kuin ketään muuta Hänen alapuolella olevaa. edit