Nisankuun 14 päivä on suuren pääsiäisen valmistumispäivä ja silloin viimeistään juutalaisessa kodissa koko koti putsataan hamatsista / happamuudesta. Saman päivän-iltana auringonlaskettua, kun koko koti on putsattu, aloitetaan pääsiäisaterian nauttiminen, joka on nimeltään Seder-ateria. Tämä pääsiäisateria symboloi Egyptin orjuudesta pääsyä, erilaisilla syötävillä ainesosilla. Yksi osa ateriaa on karitsa, yksi on matzah-leipä, jota on kolme kappaletta ja keskimmäinen niistä murretaan ja osa siitä kätketään löydettäväksi, esikuvana siitä Messias kätkettiin / haudattiin maan poveen.
      Valmistusmispäivän puhdistusmenot kuvaavat Uudessa Liitossa sitä, että ennen Messiaan / Karitsa osalliseksi tulemista, me pyhitymme, poistamalle itsestämme kaikki synnin hapatus. Kaikki katkeruus, ylpeys ja synti. Vasta kun me olemme kokonaan pyhittäytyneet ja tehneet parannuksen, me voimme tulla osallisiksi Messiaan lihasta ja verestä. Sitä ennen olemme kelvottomat osallistumaan aterialle, ja silloin me häpäisemme itsemme Jumalan edessä. Vanhan liiton aikana kerrotaan olevan niitä juutalaisia, jotka eivät olleet tehneet tarvittavia ulkoisia puhdistus ja uhrausmenojaan, mutta Jumala säästi heidät tuomiolta, siitä syystä kun uhrattiin varalta lisäuhreja näiden puolesta, jota eivät olleet tehneet riittäviä puhdistumismenoja.
     Vanhassa Liitossa siis teurastettiin valmistuspäivänä karitsoita, ja se karitsa nautittiin Seder-aterialla / suurena pääsiäisaterialla, joka aloitti Pesac-viikon. Lisäksi nautittiin keskimmäinen leipä, joka murrettiin, ja joka paistovaiheessa myös lävistetiin (erään tietämyksen mukaan). Tämä symboloi Messiaan kyljen puhkaisemista ja itse leivän murtaminen symboloi ehtoollista / Messiaan jaettua ruumista ja sen nauttiminen symboloi Messiaan ruumiin osallisuuteen liittymistä. Karitsan verta siveltiin ennen juutalaisuudessa porttipieliin, sen karitsan joka oli valmistuspäivänä teurastettu perhekunnan puolesta. Tämä tarkoittaa sitä, että pyhitys tapahtuu Jumalan Karitsan veren avulla. Karitsasta joka teurastettiin ja nautittiin ei saanut jättää muuta tähdettä jäljelle kuin vain sen ehjä rikkomaton runko, joka kuvastaa sitä että Jumalan Karitsan ruumiista ei rikottu luutakaan.
     Tämä seremonia kuvaa sitä, että me emme voi ottaa Messiaasta osaa vastaan, ja jättää Hänestä tähteitä syömättä, vaan meidän tulee ottaa Hänet kokonaan itseemme, ja huolia Hänestä kaikki osat, ei vain siunaukset ja hyvät lupaukset. Seder-aterialla myös tarjotaan viiniä, ja Matzah-leipä kastetaan siihen ja nautitaan symbolina Jeshuan Jumalan Karitsan lihasta ja verestä (jota oikeaoppiset juutalaiset eivät vielä tänäänkään käsitä). Jos me tyydymme ulkonaiseen Jumalanpalvelukseen, se on täysin hyödytöntä meille. Mutta meidän tulee Uudessa Liitossa ottaa vastaan tämä sisäinen puhdistuminen ja sillä tavalla viettää pääsiäistä.
      Voimme / pitääkin toki aina kun käymme Herran aterialle, tehdä puhdistumismenomme Karitsan veressä katumalla syntejämme ja sitoutumalla uudestaan Häneen ja sitten vasta tulla osallisiksi Hänen ruumiinsa nauttimisesta. Nisan kuukauden 15 päivän iltahämärällä vietetään happamattoman leivän juhla-ateria. Tätä juhla-ateriaa myös vietetään aina joka Sapattina, jota myös edeltää aina valmistumispäivä, jolloin koti putsataan kaikesta happamuudesta (juutalaisuudessa). Herra Jeshua asetti ehtoollisen kyseisenä happamattoman leivän juhla-aterian ehtoona. Sapatti on aina on ollut Ihmisen Pojan päivä, ja kyseinen leivän murtaminen ja viinin nauttiminen on aina symboloinut Hänen ruumistaan ja vertansa.
     Tavallisina viikottaisina Sapatteina ei ollut tapana uhrata karitsaa, ja nauttia sitä happamattomanleivän -aterialla. Tämä uhraaminen ja nauttiminen tapahtui siis Pesach -viikolla vuosittain. Nykyvuosina tälläinen käytäntö on ollut pois käytöstä, siitä syystä, koska Jerusalemin temppeliä ei ole, sillä se tuhottiin vuonna 70 jKr. Siihen asti toimitettiin karitsoiden ja muidenkin polttouhrien uhraamista koko Israelissa. Erään kyselytutkimuksen mukaan, ainakin 94% juutalaisista Israelissa viettää tätä Pesachia tänä vuonna ja nauttii Seder- aterian ensi maanantaina. Tänä päivänä ja pitkään on ollut käytäntönä että aterian yhtenä osana karitsan symbolina, on karitsan reisiluu.
     Sitten voinemme mennä tarkastelemaan pakanakristillistä pääsiäisen viettoa, joka poikkeaa ajankohdaltaan ja täysin tyyliltään tästä Jumalan asettamasta Pesach-liitosta ja sen vietosta. Kristillisissä perinteessä on tapana ottaa seurakunnissa ehtoollinen vasta haudastanousemisen jälkeen, eikä ennen sitä kun Hänet ristillenaulittiin. Myös pakanakristillisyydessä on tapana yleisesti syödä kohotettua leipää, jossa on siirappia ja rusinoita. Myös nautitaan mämmiä matzah-leivän symbolina. Pääsiäisenä useat nauttivat karitsaa viini kastikkeessa tai kermakastikkeessa (ei kosheria), tai nauttivat karitsan sijassa kanaa.
      Juutalaisperinteessä, koko Pesach-viikon aikana ei nautittu mitään hapanta. Tämä symboloi sisäisesti sitä, että koko viikko on pyhitetty Jumalalle, ja siis eletään täysin erotteutuneena Jumalalle, eikä suvaita mitään synnin hapatusta sisällämme. Mutta pakanakristillisyydessä on näitä välipäiviä, jolloin ei tästä asiasta välitetä, ei sisäisellä eikä ulkoisellakaan tavalla. Eikö tämä kuvasta sitä että Jumalan Karitsaa ei kunnioiteta? Ensi viikon maanantaina (2.4-07) on siis juutalaisuudessa Seder-ateria illalla auringon laskiessa.
      Jos tarkoin sisäisessä merkityksessä noudattaisimme Jumalan Sanaa, me maanantain aika itkisimme (pesemme itsemme / talomme, huoneemme puhtaaksi), ja me pyyhimme pölyt ulos kadulle (me ajamme kaikki turhuudet ja roskat pois sisäisestä asunnostamme), ja me viimeistelemme pyhityksen vihmoutumalla Karitsan vereen ajatuksissamme, mielessämme, sydämessämme / eli kokonaan sisäisesti. Ovenreunuksien vihmominen kuvastaa meidän suutamme, silmiämme, aistejamme ja mieltämme. Ovesta kaikki menee ulos ja käy sisälle, ja silloin me Karitsan Verellä sinetöimme itsemme ja käymme sisään Karitsan Verellä merkittyyn taloon, olemme Hänen asuntonsa ja Hän on Herra.
     Viikon aikana meillä ei siis välipäiväkään olla oikeutta olla osallisia hapatukseen, happamuuteen, syntiin. Vaan meidän tulee silloin pysyä Pyhässä Liitossa koko sen seitsemän vuorokauden kestävän ajanjakson ajan. Kun on Nisankuun 15 päivä, sinä iltana meidän tulisi nauttia Herran ehtoollinen, Hänen asettamanaan, Hänen muistokseen. Tässä Uuden Liiton merkityksesä ei ole mitään väärää, eikä siinä että että vietämme sitä juutalaisen ajankohdan mukaan (eikä katolisen), ja että otamme mukaan tämän seitsemän päivän erottautumisen Jumalalle, kaikesta synnistä ja epäjumalan palvonnasta, sillä se koko aika on Karitsalle pyhitettyä aikaa, ja Karitsan juhlaa.
    Matzah-leivän voi tehdä kuka tahansa osaava tai osaamaton tekijä. Se tehdään ohra-jauhosta, ja siihen laitetaan ripaussuolaa ja vettä, niin että se on löysä taikina. Sitten se sekoitetaan ja taputetaan pellille ja painetaan ohueksi rieskaksi (max. 1 centtiä paksu). Uuni lämmitetään noin 220-250 asteiseksi. Uunissa se on sen ajan kun se ruskistuu päältä (10-15min). Juutalaisuudessa Nisankuukausi alkoi siitä kun ensimmäinen ohra oli tähkällä, ja 21 päivä Nisankuuta oli ensilyhteen heilutusjuhla. Siitä seitsemän viikon kuluttua oli helluntai, jolloin sato oli kypsää korjattavaksi. Siitä syystä ohrasta valmistetaan tämä matzah-leipä. Muina Sapatteina matzah -leipä saatetaan valmistaa myös vehnäjauhosta. Mutta nisankuussa, se ilmeisesti tehtiin vain ohrasta.
      Matzah-leipää ei tehdä koskaan ruisjauhoista. Ruis ei ole yleisin syötävä viljalaji Israelissa, vaan vehnä ja ohra. Eri viljalajien merkityksestä varmaan voisi saada lisävalaistustakin jostakin, mutta tämän verran on tästä "varmaa" tietoa. Todellinen Pesach- vietetään erillään kirkkovuotisista juhlista ja ajoista, eli se vietetään juutalaisen kalenterin mukaan. Ja täten pääsiäisateria on 2.4-07 illalla, ja kenties seuraavana päivänä Hänet ristillenaulittiin, eli ensi tiistaina?
     Olen hyvin kiitollinen jos jollakin on vielä lisävalaistusta tai tarkennusta tähän asiaan. Paljon tutkimalla olen tämän kaiken laatinut suuressa Jumalan inspiraatiossa. Kunnia Hänelle siitä! 

Tässä artikkelissa olen käyttänyt pohjana seuraavaa kalenteria pohjana:  http://www.aish.com/literacy/reference/AishLuach_(Luach_means_-Calendar-_in_Hebrew).asp   [Erev Pesah ~ suuri pääsiäispäivän ateriajuhla & edellytys että se on 14 nisankuuta]

Pesach vuonna 29 jKr.  Pesach vuonna 30 jKr. Pesach vuonna 31 jKr osa1.  Pesach vuonna 31 jKr. osa2.  Pesach vuonna 32 jKr.  Pesach vuonna 33 jKr. Pesach vuonna 2006  Pesach vuonna 2007  Pesach vuonna 2008

     Jos ajattelemme kyseisen kartan mukaan valitsemalla Pesach vuonna 33 jKr. niin suuren pääsiäisaterian nauttiminen tapahtui perjantai-iltana. Eli vuonna 33 jKr. Messiasta ei ainakaan ristiinaulittu, sillä se päivä olisi ollut Sapattilauantai. Vuonna 32 jKr. Sapatin suuri juhla-ateria sijoittuu maanantaille, aivan kuten tänä vuonnakin. Vuonna 31 pääsiäsjuhlan suuri ateria myös asettuu maanantaille. Vuonna 30 jKr. se asettuu keskiviikolle. Tulkintani mukaan johon nyt olen päässyt, niin Messias ei osallistunut happamattomanpäivän aterialle, joka oli suuren pääsiäisaterian seuraavana iltana, vaan Hänet haudattiin siihen mennessä. Kuka osaa sanoa mikä on tarkkaa? Mutta se nyt näyttäisi varmalta, että Jeshua nautti pääsiäisaterian nisankuun 14 ilta, ja asetti ehtoollisen samana kertana. Ja seuraavana päivänä (samaa 14 nisankuunpäivää?) ristillenaulittiin. Mutta sanopa sinä, mikä on sinun yhteenvetosi, perusteltuna Sanalla ja historiallisilla todisteilla ja kaavoilla? Jos osaat, kerro se minullekin. Messias syntyi noin 4 vuotta eKr. Itse parhaiten ajattelisin noista kartoista, että voisi olla Pesach vuonna 29 jKr. Kyseisenä perjantai-iltana oli happamattoman päivän juhla joka edelsi Sapattia, sano sinä mikä se on? 
     Oletan kaiken tutkinnan jälkeen nyt että Jeshua ristiinnaulittiin suuren pääsiäispäivän ehtoon aterian jälkeisenä päivänä, joka oli sama vuorokausi kun Hän osallistui karitsan syömiseen. Joten se olisi sittenkin tiistai, nykyajan kalenterin mukaan!  Ja Hän nousee haudasta sitten kun nousee, eli kolmen päivän päästä joskus sitten kun nousee, mutta viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua. Mutta tärkein asia on se että me vietämme tätä pääsiäsateriaa hartaudella ja kunnioituksella ja nautimme ehtoollisen silloin, se on tärkein asia Pesachissa. On tämä tutkinta ollut työlästä... huhhuh...En kuitenkaan osaa tuota kelenteria vielä tulkita aivan täysin, kyetäkseni antamaan selkeää vastausta. Vuoden 29 jKr., kyllä osoittaa että ateria olisi ehkä nautittu torstaina, mutta se ei ollut nisankuun 14 päivä, joka itse asiassa oli lauantai / Sapatti. Joten sen teorian mukaan Jeshua olisi naulittu ristille sunnuntaina ja seuraavana päivänä, eli maanantain olisi pitänyt olla Sapatti, ja se ei ollut. Ylläolevissa kalentereissa on kussakin kohta, joissa lukee ainoastaan Pesach, ja se on se päivä kun Hänet olisi ristille naulittu, ja sen seuraavan päivän siitä pitäisi olla Sapatti ja se ei ole yhdessäkään niin.

     Kumpaa käytäntöä sinun tulisi mielestäsi noudattaa, sitäkö mikä on nykykristillistä, vai sitä mikä perustuu juutalaiseen kalenteriin? Juutalaisessa kalenterissa suuri aterianpäivä vaihtuu vuosittain eri viikonpäiville, eli se ei ole aina maanantai tai perjantai tms. Mutta Uudessa Testamentissa mainitaan, että haudastanousemisen päivä on sunnuntai ja näin sille päivälle nykyään annetaan suurin kunnia. On sitten arvioitu, että suuri juhla-ateria oli torstaina ja ristiinaulitseminen viikkosapatin aattona. Mutta näin ollen Messias ei kylläkään ollut haudassa kuin vain yhden täyden vuorokauden. Tai sitten me annamme suuremman kunnian ja painoarvon itse juhla-aterialle ja sitä seuraavalle ristiinaulitsemisen päivälle. Monet uskovat viettävät suurta juhla-ateriaa sunnuntaina ja samoin ehtoollista. Mutta juutalaiset viettävät sitä eri järjestyksessä, tosin syystäkin, sillä heillä ei ole Messias käsitystä.
      On siis olemassa varmat kiinnekohdat juutalaisessa kalenterissa, kuten länsimaisessakin. Mutta kummassakin on päät auki, arvoituksina. Kristillisessä kalenterissa on auki se pää, milloin Jeshua todella ristillenaulittiin ja milloin oli todella se suuri pääsiäisateria. Ja juutalaisessa kalenterissa, taas ei sitten ylösnousemus asetu sopivalle kohdalle. Mutta ne jotka viettävät juutalaisen kalenterin mukaan Pesachia, he antavat suuremman arvon ja kunnian uhrille ja Karitsalle, kuin ne jotka viettävät suurempana juhla-huipentumana ylösnousemista. Voidaan siis tämän perusteella, jos päät ovat auki, valita se kumpaa tapaa juhlimme ja kumpaan me samaistumme?
      Voidaan myös ajatella näin, että tänä vuonna 94% juutalaisista Israelissa viettää Pesachia, niin eikö meidän uskovina tulisi liittyä heidän rinnalleen, juhlimaan heidän kanssaan samaan aikaan!? Eikö heidän historiansa ole osa meitä? Emmekö voi samaistua heidän elämäänsä ja perinteeseensä? Emmekö voi pitää yhtä heidän kanssaan, ja julistaa näkymättömille, että olemme todelliset Israelin siemenen lapset? Emmekö voi näin kokevina uskovien vähemmistönä, ajatella juutalaisten enimmistöä, joka tänä vuonna juhlistaa Herran pääsiäistä, vaikka juhlistaakin Vanhan Liiton merkityksessä. Mutta meillä on myös aihetta, koska meillä on Karitsa, joka on esikuvien täyttymys.
     Juutalaiset juhlivat karitsaa, mutta eivät käsitä että se karitsa on täydellisen esikuvan varjo siitä Karitsasta, ja joka antoi itsensä ristillä. He juhlivat ja kunnioittavat Jumalaa teoillaan ja huulillaan, jopa sydämellään vilpittömästi, mutta heille ei ole vain elävän ja ikuisen Jumalan Karitsan totuus avautunut. Me voimme ja saamme juhlia elävää Karitsaa, joka on Taivaassa, ja joka oli maan päällä. Me voimme nauttia syystäkin pääsiäisaterian, onhan meidän pääsiäislampaamme teurastettu. Saamme ottaa murretun happamattoman leivän ja nauttia viinin Herran Jeshuan liittämiseksi itseemme. Ei enää esikuvallisessa, vaan todellisessa merkityksessä.

Muita juutalaisia kalentereita: Passover Calendar 2007 - 5767   Judaism 101: Current Calendar  Ziberex Jewish Calendar  Messiaanisten juutalaisten kalenteri 


edit