[ Luuk. 6:5 & Matt. 12:8 Ja hän sanoi heille: - Ihmisen Poika on sapatin herra."]

[ Jes. 58:13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi Minun Pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Luojan Pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia, silloin on ilosi oleva Luojassa. ]

21.04.06 alk...

Sapattina saa olla epäitsekäs ja tehdä hyviä tekoja. Mutta ei tehdä pahaa, ei olla työssä jossa motiivina on raha tai itsekkyys. Kaikki mikä on itsekästä pitää laittaa silloin bannaan. Sapatti on Herran päivä. Jumala lepäsi seitsemäntenä luomispäivänään ja Pyhitti sen. Meidän tulee myös Pyhittää sapatti ja olla itsekin Pyhitettyjä silloin Hänelle. Jeshua on Sapatin Herra.Sapattina pitää kaikki tehdä Herran nimen tähden. Se ei ole päivä itseä varten, vaan Herralle pyhitetty päivä. Jolloin Herrassa voi tehdä hyvää, auttaa ja palvella. Ilman omaa hyödyn tavoitetta, vain ainoastaan Herran tähden. Se ei ole ihmisen päivä, vaan Herran päivä. Ihminen voi pitää toisen päivän itselleen, mutta Sapatti on Herran päivä. Sapatti on lauantai, ei sunnuntai.Toki voit pitää lisäksi sunnuntain omana lepopäivänäsi,. Mutta Herran päivä on lauantai.

Sapatti alkaaperjantaina auringon laskiessa ja päättyy lauantaina auringonlaskiessa. Ja tämä on Israelin vyöhykkeen mukaan noudatettavissa, koska kaikki alkaa Israelista. Eli siellä aurinko laskee 19.00. Näin minä ymmärtäisin tämä asian. Juutalaiskalenterissa vuorokausi alkaa aina illalla. Israel on päiväntasaajan seutua, joten siellä auringonlaskut pysyvät toistuvat kuukaudesta toiseen suunnilleen rytmissään. Eivät kahdeksan tunnin haitarilla kuten täällä pohjoisessa. Mutta tässä yhteiskunnassa vallitsee maailma, mutta me uskovat Pyhät, me emme ole maailman alaisia, vaan Jumalan Sanan. Mikäli pakana viettää lauantaita - lepopäivänään, se on silloin yhtä hyödytön kuin sunnuntai, koska silloin kiroillaan, himoitaan ja ollaan Jumalan kieltäjä. Sinä uskova Pyhä, puhdista suusi, ajatuksesi, ja olkoon motiivisi Herran mielen mukaisia, muuten Sapattisi on turmeltunut ja turha, kuin pakanoillakin.

* * *

[ Joh. 14:15 Jos te rakastatte Minua, niin te noudatatte Minun käskyjäni. ]

[ Joh. 14:15 Jolla on Minun käskyni ja joka noudattaa niitä, hän on se joka rakastaa Minua. Ja joka rakastaa Minua, hän tulee Minun Isäni rakastamaksi, ja myös Minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle." ]

-- -- -- -- -- --- -- -- --- ----- ---- -- -- -- -- -- -- -- -- - -- -- -- -- -- --- -- -- - -- --- -- --

Ajatelkaa pitkäperjantaita, oli alkamassa sapatti ja ristiinnaulitut piti ottaa alas risteiltä, sillä sapattina ei saanut tehdä työtä ja rangaista kuolemalla. Ja tämä piti tehdä ennen auringon laskua. Siis kun Jeshua (Jeesus) oli ristillä ja tuli pimeys, ja esirippu halkesi. Hän oli ja on Sapatin Herraa, joka uhrasi Henkensä, lihansa ja verensä puolestamme. Siirrytään nyky-aikaan: Sapattina heti pitkäperjantain jälkeen ihmiset kulkevat asioilleen, kauppoihin, pubeihin, porttoloihin, television ääreen, riettauksiin ja sotiin ja tappeluihin. Menevät kauppoihin himoiten ruokaa, ja ahmivat minkä ehtivät. Näin on ikävä kyllä. Minäkin söin, ja olen siitä surullinen.

Siirrytään pitkäperjantain jälkeiseen päivään takaisin: Koko Jerusalem hiljentyy. Ihmiset itkee Jeesusta, ja kokoontuvat peloissaan yhteisiin tiloihin. Että heitä ei Jeesuksen seuraajina myös tapeta mestarinsa tavoin. Ulkokullatut hierovat kämmeniään ja menevät pyhäkköihinsä, harjoittamaan riuaalejaan. Ja esirippu on koko sen ajan revenneenä ylhäältä alas asti sapatin kulissina. Kunnioitetaanko Jumalaa tänä aikana todellisesti? Vai sanotaanko ainoastaan niin huulillamme, mutta sydän on täynnä petosta ja valhetta. Sillä jos joku totuuden tekisi, se henkilö olisi kuuliainen Hänen sanoilleen sydämestään, eikä vain huuliltaan ja teoiltaan.

Jumala ei kumonnut sapattia, Jeshuan ristiin naulitsemis-vuorokautena. Eihän sitä tehnyt, ei Hän muutu, Hän pitäytyy Sanaansa uskollisesti. Ja kuten Hän toimii, tulee meidän Pyhienkin toimia, olla Hänelle uskollisia ja samanmielisiä kuin Hänkin on. Jumalan kaikkeinpyhin lähti Pyhäköstä, maanpäältä - Jumalan uhratessa Kristuksen, karitsansa ristillä, jolloin sijaisuhrit lakkasivat, koska Kristus tuli ainoksi sovitukseksi ihmisen ja Jumalan välille. Toiseksi fyysinen alttari tuli muinaisesineeksi, sillä nyt sydämemme on uhrialttari Herralle, joilla palaa Pyhän Hengen tuli ja suitsutus. Vanhan liiton aikana uhrattiin synti, katumus ja kiitos uhreja ym..

Sydämemme alttari on Jumalan alttari. Ajatelkaapa Eliaa, tilanteessa jossa oli vääriä pappeja, jotka viiltelivät itseään, saadakseen Jumalan tulen lankeamaan alttareilleen. Mutta Elia kaatoi vettä alttarillensa, ja Jumalan tuli lankesi ja kulutti veden. Ajatelkaa, Sydämemme alttari voi todella erittää Jumalan suitsutusta, tuoksua, me voimme tuoda Jumalan ihania Sanoja. Voimme olla Hänessä kastuneita, syttyneitä, öljyttyjä ja Hänessä tuoksuavia. Voimme uhrata syntimme Hänelle, tunnustaa ne Hänelle. Voimme uhrata oman lihan mielemme ennen Hänen eteen tuloansa kaikkeinpyhimpään. Ajatelkaapa, vanhan liiton aikana kukaan saastainen ei saanut koskea Pyhiin esineisiin, sen ylitse kävi kuoleman tuomio. Kukaan muu kuin Pyhittynyt ei kelvannut.

Tänäkään hetkenä, et pääse kaikkeinpyhimpäään, kirkkauden Luojan eteen, ilman Pyhitystä, ilman Kristusta, ilman uhria. Ilman veren pesua - et pääse kaikkeinpyhimpään. Moni ajattelee Taivaan Isää, että Hän on niin suppea, ja että saastaisena voisi olla Hänelle otollinen ja että Hän vastaisi ja katsoisi suoraan. Ei niin - Hän on niin Pyhä, että Hänen eteensä ei pääse ilman olemista kristuksessa. Hänen muotonsa pitää olla täyttä meissä, että voimme todella viipyä kaikkeinpyhimmässä, missä ei ole aikaa ja rajaa. Jesajan profetiat ovat tänä päivänä voimassa, ne ovat tulevia ja nykyisiä ennustuksia. Vanha testamentti ei ole haudattu, Jumalaa ei ole haudattu, Kristus nousi haudasta. Hän on tänä päivänä sama Herra kuin aina on ollut - Hän on Sana ja hän on Sama.

Sapatissa ja paastossa on aivan samankaltaiset neuvot Jumalan Sanassa. Siksi koska ne ovat kummatkin Herralle erotettuja ja Pyhiä asioita. Kaikki mikä on erotettua ja Pyhää, niihin pätee samat säännöt. Jos sapattina tahallasi alat tekemään pahaa Herran silmissä, sapattisi on pilalla. Samoin paastosi päivä. Kun paastoat Pyhästi, niin et ole katso televisioita, himoitse ruokaa, puhu typeryyksiä. Vaan erotat itsesi maailmallisuudesta. Silloin paastosi ja sapattisi ovat otollisia Herralle. Mutta tee parannusta, vaikka olisit epäonnistunut. Miksi et voi katsoa televisiota? - siksi koska se on korvike. Unohdat heti Jumalan kun alat sitä katsoa. Se on tällöin tullut erottamaan sinun ja Jumalan sopimuksen, Hän ei pura sitä, vaan sinä voit sen purata.

- et toimita monia asioitasi
- et puhu ja kuuntele joutavia
- annat omastasi
- teet hyvää ja uhraat
- et tee siitä julkista showta
- et turmele sisintäsi
- et katso telkkaria
- et etsi omaa etuasi
- pyhität itsesi ja asiasi

-- -- -- -- -- --- -- -- --- ----- ---- -- -- -- -- -- -- -- -- - -- -- -- -- -- --- -- -- - -- --- -- --

Onko sitten meille uskoville Pyhille niin vaikeaa olla uskollisa Jumalan Sanoille ja niitä noudattaa? Kun olemme tulleet totuudesta tietoisiksi, miksi syljemme sen ulos? Miksi se ei kelpaa meille? Mitä me silloin teemme Jumalan Sanalle, Hän tekee meille sen, mikäli tahallamme kiusaamme Häntä. Avaako Hän sinulle oven Karitsan hääkutsuille, pääsetkö sisälle? Sapatti on karitsan Juhla, rakastatko Häntä? Jos rakastat - noudatat Jumalan Sanaa ja tutkit sitä sydämessäsi päivät ja yöt. Mikäli rakastat Luojaasi ja Hänen teitään, Sana peittää / levittää tien eteesi kuin aukean, Sana on sinun elämäsi suola ja virkistys.

Tänä päivänä uskova kauhistuu jos joutuu yhdenkin päivän olemaan ilman tavanomaisia tottumuksia ja rutiiineja. Ihminen on niin samaistunut maailmallisuuteen. Pitäisi kaikki kääntää nurin, jotta Jumala voisi kaavoittaa kaiken uudeksi. Uskova on niin kovin mukautunut maailmaan. Koko maailman kulttuuriin. Kuka tahtoo mukautua Jumalan Sanaan ja niihin vanhoihin Pyhiin arvoihin, mitkä Hän on asetttanut? Kuka niin paljon rakastaa Luojaa, että tahtoo pitää niitä omina arvoinansa, omaksua ne sydämessään? Tänä päivänä sana- Paasto, saa uskovan paniikin valtaan, ihan hysteeriseksi ja hyökkäämään selityksillä koko valtavaa aarretta vastaan.

* * *

[ 3Ms 23:32 Se on oleva teille levon päivä, kurittakaa itseänne paastolla. Kuukauden yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan, pitäkää tämä sapatti." ]

Mutta paasto on myös Jumalan asettama - se on! Se todella on. Olisi kaikkein siunatuinta, mikäli voisi sapatin ja paaston yhdistää. Se olisi kaikkein suotavinta. Paasto on erottautumista Jumalalle. Tulet tuntemaan Jumalaa todella - todella syvästi sen kautta. Se on todella - rikas rikas kokemus ja uhri. Sitä uhria, Jumala rakastaa ja sitä Hän tahtoo jalostaa ja käyttää. Paasto ei ole kidutusta, vaan vapautta, ihan valtavaa vapautta kehollisesti, elimistöllisesti ja hengellisesti. Miksi uskova on maailmaan kätketty, ei Jumalaan? Miksi uskova on kuuliainen maailmalle, eikä Jumalalle?

Maailma juoksuttaa ihmistä ja kontrolloi. Sen uskova hyväksyy, mutta Jumalan sanan kontrollin alle ei tahdota tulla. Miski on näin? Maailman houkutukset on helppoja, niihin voi vaan hypätä sisälle, mutta siinä ei ole vapaus, vaan kahle. Siinä on vapus, että suostuu Jumalan Sanan alle ja sisälle. Vaan siinä täytyy olla nöyrä pysyäkseen siinä ja ollakseen siinä. Maailma kasvattaa ylpeyttä, sabotoi Jumalan Sanaa, sillä maailma on vihollisuutta Jumalaa vastaan. Mutta Jumala haluaa että uskova luopuu siitä ylpeydestä, ja suostuu Hänen alamaisuuteen. Jumalassa on ainoastaan uskovan vapaus. Jumalan Sana on koko elämäksi - iankaikkisesti.

* * *

[ Matt. 6:25,31-33. Sen vuoksi minä sanon teille: älkää olko huolissanne [maallisesta] sielustanne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö sielu ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 31-33. Älkää siis olko huolissanne sanoen: "Mitä me syömme?" tai: "Mitä me juomme?" tai: "Millä me itsemme vaatetamme?" Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. ]

Sapatti ei ole rituaaleja.. se on vain Herralle erottautumista.. Hänen taajuudellaan olemista, Hänen kunniottamistaan ja lepoa murheista ja huolista. Se on lepoa Herrassa, luovuttautumista Hänelle. Mikäli sapatti pidettäisiin suomen leveys-asteen mukaan. Sapatti alkaisi kesällä juhannuksen aikoihin perjantaiaamuyönä klo 0 1.00 ja päättyisi lauantai yönä samaan aikaan. Eli siis perjantai olisi toisin sanoen sapatti. Koska aurinko laskisi vasta pikkutunneilla, eli launtain puolella, toisin sanoen sen pitäisi alkaa perjantain puolella, joten sen olisi pakko alkaa tosi tosi varhain. Ja se tietäisi poissaoloa työstä.

No, talvella Sapatti alkaisi perjantai 15.30, eli töistä olisi livahdettava jo puolilta päivin kotia ja että ehtii niitä asioita hoitelemaan. Sapatti loppuisi vastaavasti lauantaina 15.30. Joten ei kuulosta hyvältä. Joten ehdottomasti on valittava alkuperäinen aikataulu, israelin vyöhykkeen mukaan. Jerusalem on maailman napa. Se on maailman pääkaupunki, ei rooma suinkaan. Tämä on aika turhamaista funtsimista. Mutta ei mielestäni olo mikään muu pätevää kuin alkuperäinen ja että koko Messiaan seurakunta noudattaa sitä samaa alkuperäistä rytmiä, samaan aikaan maailman eri laidoilla, missä sitten ovatkin asettuneina.

22.04.06 alk...

Rooma on katolisuuden kehto ja paavin valtakunta, Jerusalem on sitä vastoin suuren Kuninkaan kaupunki. Joten emmekö olisi herrojen Herran Messiaan asetuksille kuuliaisia, eikä katollisille asetuksille, jotka ovat eksytyksestä saaneet traditionsa, joita koko maailma noudattaa nykyaikana, sekä pakanat että kristityt. Tietenkin tässä talous-yhteiskunnassa on vaikeaa noudattaa mitään eriävää elämäntapaa. Se on maailman mielestä fundamentalismia. Olisi hienoa mikäli voisi olla vain yksi seurakunta joka noudattaisi samoja Jumalan asettamia esimerkkejä ja arvoja.

Yksi seurakunta, jossa on yksi mielisyys Kristuksen Hengessä ja yksi Henki joka johtaa kaikkea. Yksi puhdas ja raitis ylhäältä ohjattu seurakunta, jonka pää on Kristus. Seurakunta joka arvostaa Jumalan Sanaa, ja pitää sitä kunniassa ja arvossa. Seurakunta joka ei tingi Jumalan Sanasta, Kristuksen ruumis joka palaa Jumalan alkulähteille, seuraamaan Mestarinsa ja opettajansa esimerkkiä. Joka ei enää tulkitse Sanaa seuraavilla tavoilla; "varmaan, ehkä, jos tai voiko?". Vaan joka ei kyseenalaista Sanaa, sillä he uskovat kuten se on kirjoitettu. Sillä Jumala on tosi Jumala.

* * *

Seuraava jae tuli nyt oitis mieleeni:

[ Joh 16:7 Kuitenkin Minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi että Minä menen pois. Sillä jos Minä en mene pois, Puolustaja ei tule teidän luoksenne — mutta jos Minä menen, niin Minä lähetän Hänet teille. ]

Jumalan Sana ei ole arvoitus ja kompavisa, vaan se on salattu ymmärtämättömiltä ja pöyhkeiltä. Mutta kuuliaiset ovat niitä, jotka sen ymmärtävät, sillä ymmärtäväinen on nöyrä ja sen tähden kuuliainen. Ja kuuliainen on otollinen, sillä kuuleva ja ymmärtäväinen tietää mikä on Herran tahto. Jumalan Sana ei ole arpapeli. Jumala ei ole jaettavissa, Jumala on Yksi. Jumalan Sanaa ei voi manipuloida ja mitätöidä, joka niin tekee, on ymmärtämätön. Sillä sellainen joka kutistaa Jumalan Sanaa, sille Jumala on myös pieni ja salattu ja itse se ihminen on itselleen suuri omissa näkemyksissään.

Jumalan Sanaa ei puristeta kämmenissä, kuin arpapalleroita, ja heitetä maahan eteen ja toinen ottaa ne ja taas heittää. Jumalan Sana on kirjain, joka kuollettaa lihan ja himot - mutta joka elävöittää hengen ja sielun. Jumalan Sana on leikkaava ja erottava ytimet toisistaan. Toiselle Jumalan Sana on kuolemaksi ja tuomioksi, toiselle se on elämäksi ja pelastukseksi. Sen minkä Jumalan kirjain kuolettaa, sen Henki saattaa eläväksi. Mutta jossa ei Henkeä ole, pysyy kuolemassa ja sen alaisuudessa.

Jolla on ymmärrys, sillä on tieto. Jolla on tieto, sillä on myös perustus. Kaikki se tietää ja kaikki se kestää - koetuksetkin. Sellainen ei pelaa arpanappuloilla, vaan tietää varmasti mikä on syvyys, tiheys, pituus ja leveys. Jumalan Sana on ennaltamääräävä kaiken. Jotka ovat otollisia, ne Hän on kutsunnutkin. Mielettömät Hän on lähettänyt pois tyköään tyhjinä. Mutta vihamies purkaa / masentaa monen mielen, ja tyhjentää /mitätöi ne otolliset ja viisaat Sanat, mitkä Jumala kylvi otollisuuden aikoina. Varmasti se Sana, minkä Jumala antaa, se kasvattaa juuren, ja se tuhoaa epäuskon siemenet. Se muuttaa kovankin pellon eläväksi kukoistuksessaan.

Tämän maailman lapset eivät tee otollisia töitä, vaan viljelevät kehnoa satoa. Tämän vuosisadan kehnoin sato on nousemassa parhaillaan. Kuitenkaan se ei ole vaaraksi nille tottelevaisille lapsille, jotka kiitoksella viljelevät elävää satoa tähän pimenevään maailman aikaan. Pahuus lisääntyy, hulluus kasvaa ja enentyy. Laiskuus ja penseys tuhoaa seurakuntaa. Vaan sen asenne tulee muuttumaan. Se jäytää kuin sieni. Mutta karhu, iso karhu, joka on odottanut ja väijynyt, se tulee ja saartaa kansojen paljouden. Muut kansat ei tue. Vain on apu Kristuksessa ja hänessä ainoa turva.

[ Joh 16:13-14 Mutta kun tämä totuuden Henki tulee, Hän johdattaa teidät kaikkeen totuuteen — sillä Hän ei puhu omasta aloitteestaan, vaan Hän puhuu vain mitä Hän kuulee, ja tulevat asiat Hän ilmoittaa teille. Tämä korottaa Minut kunniaan, sillä Hän ottaa Minun omastani ja ilmoittaa teille. ]

RAAMATTU 2005 http://www.nettiseurakunta.net/2005

-- -- -- -- -- --- -- -- --- ----- ---- -- -- -- -- -- -- -- -- - -- -- -- -- -- --- -- -- - -- --- -- --

22.04.06 klo. 11.05 alk...

Huomio on kiinnitettävä myös seuraavaan asiaan. Uuden liiton aikakausi (armon-aikakausi) alkoi Jeesuksen ristillä uhrautumisesta, ja esiripun revetessä, siis vanhan liiton aikakausi (lain-aikakausi) päättyi silloin. Myös uuden liiton ajanlaskun olisi pitänyt alkaa siitä, eikä Kristuksen syntymisestä. Tämän mukaan, mihin uskon, olisikin todella nyt kyseessä vasta vuosi 1973. (2006 - 33 = 1973) Kukakohan määritteli nykyisen kalenterin? Eiköhän vain varhaiskatolinen kirkko, sama joka asetti vauvakasteen ja siirsi sapatin sunnuntaille, myös asetti vuorokauden alkavaksi aamusta eikä illasta. Ja asetti viikon alkavaksi maanantaista. Myös asetti vuoden alkamisen tammikuusta, vaikka se on loka-marraskuun ajankohtana todellisesti, näin oli luomisesta alkaen tuhanssien vuosien ajan.

Kun tutkimme profetioita ja ajan merkkejä, on myös huomiotava tämäkin asia. Millenium on vielä edessä, monien vuosien päässä. Ihmisiä on koko-lailla petkutettu, että eivät ymmärtäisi ja valvoisi. Näin on kun laskemme todellisen uuden liiton aikalaskurin mukaan aikaa missä elämme. Oletko ajatellut koskaan, mikä on ihmisen merkittävin juhla? Onko se syntymäpäivä vain uudestisyntymä-päivä? Entäpä kun Kristus on kysessä? Eiköhän vain maailma juhli Hänen syntymää, eikä niinkään "se on täytetty" - juhlaa pääsiäisenä. Juhlitko sinä itse pinnallisia asioita, vai näkymättömiä. Missä pitäydyt? Tutkitko asioita, vai kuljetko samaan suuntaan kuin valtavirta? Etkö halua olla aarteen löytäjä, toisenlainen?