• -Erämaassa ei selviä kuin vain kovalehtiset kasvit.
• -Ne on täynnä vettä ja öljyä sisältä.
• -Se neste voi olla kirkerän pahanmakuista, mutta siinä on parantavia ominaisuuksia.
• -Erämaankasvi voi elää ja selviytyä vain erämaassa.
• -Taivaassa on luvattu maa, ei täällä ajassa.
• -Jotka etsii täältä taivasta ja yltäkylläisyyttä, eivät kestä vahvoina.
• -Erämaan kasvi saa ravintonsa (lannoitteensa) auringosta, maa on köyhää.
• -Erämaankasvi ei tarvitse yhteyttämiseensä toisia kasveja, se ei ole riippuvainen muista, koska sen rikastaja on aurinko eikä maa.
• -Erämaan kasvi voi paastota pitkiä aikoja.
• -Erämaassa ei ole maaperässä kosteutta, ei yöllä laskeudu usva.
• -Erämaakasvi saa kaiken veden taivaalta, tulva-aikoina varastoonsa.
• -Erämaankasvi kukkii kun on saanut kuihtua ja kärsiä ja se kukkii pitkään.

***Sellainen on hengellinen kovis.***

Erämaan vertaus merkitsee sitä että kasvi joka ei ole tottunut olemaan auringon kuumuudessa ja poltteessa, ja maan kuivuudessa, tarvitsee koko aika hengellisiä kokemuksia, roiskeita ja kosteutta. Se ei kestä piinaavaa ahdistusta. Vaan heti paikalla menee hakemaan ravintoa maasta... Jos tälläinen kokemus- ja tunneuskova joutuisi olemaan riippumaton ihmisistä, riippumaton tunnekokemuksista, se tuskin kestäisi sitä.

Mutta Jumalan kansa on mietynyt enemmän erämaahan Jumalan armoille ja Hänen varaansa eikä ihmis- ja materia- tai elämysriippuvuuteen. Johannes Kastaja eli erämaansa ajan erämaassa. Monet muutkin ovat kieltäytyneet maallisista mukavuuksista, joihin voi aina tarrautua kun on paha olla. Mutta kuka antautuu Jumalalle... eikä yritäkään tarrautua maan tasalla mihinkään.. Joka ei edes katso ympärille... ja odota pelastusta alhaalta. Joka odottaa Taivaan Sadetta, ei sitä että joku palvelee ja tuo vesilasin.

Erämaahan sopeutuu. Ei vaan halua muuta.. ei vaan kiinnosta. Tietää että se ole todellista. Tietää että se on turhuutta. Tietää että on saavutettu ja koettu suurempaa, suurempi tähtäin... on juostu kovaaa ja päästy pitkälle... ja enää ei voi perääntyä... ei ei ei... Se on varmuutta... ei kovuutta ja väkisin yrittämistä... se on vaan haluttomuutta yksinkertaisesti. Kaikki muu on arvotonta tuon voittopalkinnon rinnalla... mikään muu ei päihitä sitä. Oma maallinen elämä on roskaa ... kaikki on roskaa...se rinnalla. Mutta Jumala on kaikki tarkoitus elämässä... kaikki haaste.. kaikki mahdollinen. Kaikki mitä olen on Häneltä.. Kaikki mitä tavoittelen on Häneltä. Kaikki mitä tarvitsen tulee Häneltä.